6.4.2022

Olen seniorikoira ja moni sanoisi, että kaikki on menetetty ja elämäni on pilalla. Pöh sanon minä. Jos minä osaan sanoa pöh, niin osaat sinäkin sitten joskus sanoa pöh.

Hei, kuulin juuri sellaisen hienon jutun, että olen rescuekoira ja olisin valmis etsimään omaa perhettä. Olen niin innoissani. Otan tämän uuden tehtäväni tosissani ja aion tehdä ihan parhaani. Olen nimittäin kuullut paljon siitä, että tässä maailmassa on monia onnettomia ihmisiä. Paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat rohkaisua, apua, rakkautta, välittämistä, toivoa. Ihmisiä, jotka on hylätty ja jotka eivät usko itseensä. Ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä eivätkä löydä itsestään elämäniloa. Ihmisiä, joista kukaan ei pidä huolta.

Älä huolehdi, olen valmis auttamaan! Kerron vähän, mitä kaikkea olen suunnitellut omia ihmisiäni varten valmistautuessani tähän rescuekoiran tehtävään.

Ensinnäkin, jos sinulla ei ole hyvää itsetuntoa tai olet ujo ja epävarma ulkonäöstäsi. Arvaa mitä?
Tee niin kuin minä teen. Älä katso peiliin. Katsos, kun täällä tarhalla kävi ihmisiä, niin he katsoivat minua ja sanoivat, että olenpa minä ruma koira. He sanoivat sen silleen ihan kivasti ja rakkaudella ja säälillä, mutta erikoinen juttu on se, että silloin vasta oikeastaan ekan kerran ajattelin että olenkohan minä oikeasti ruma? Tiedätkö, kun minä en pahemmin katsele itseäni peilistä enkä
ota itsestäni selfieitä, niin ei minulle ole tullut mieleenkään, että olisin ruma. En ole ollenkaan itse asiassa ajatellut sitä, mille minä näytän. Niin että voin opettaa sinulle, että mitä vähemmän katsot peiliin tai puhelimeen, sitä vähemmän sitten stressaat noita ulkonäköjuttuja.

Onko sinulla vaikeuksia ystävystyä ja puhua uusien ihmisten kanssa? Kerron, mitä pitää tehdä. Ensinnäkin, nosta pääsi oikein ylös, laita korvat hörölle ja katso ihmistä suoraan silmiin. Silleen se toinen ihminen huomaa sinut. Heiluta häntää tai kun sinä olet ihminen, niin et voi heiluttaa häntää, niin mieluummin hymyile. Sitten pyydä siltä toiselta ihmiseltä pala sen juustovoileivästä. Yleensä ihmiset ei kehtaa sanoa ei. Sitten vaan syötte juustovoileipää yhdessä ja se on aika mukava alku ystävyydelle. Ei sitä sen kummempaa tarvitse jutustella. Voi tietenkin sanoa jonkun mukavan sanan toisesta ihmisestä. Tai sitten ei. Tai sitten vain paremmin pyytää toista haukkua siitä juustovoileivästä. Mikään ei ole parempaa ystävyyttä kuin syödä juustovoileipää yhdessä. Se on niin helppoa.

Onko sinulla siipi maassa ja vaikea nousta sängystä ja iloita uudesta päivästä? Osaan auttaa
siinäkin. En tietenkään voi puhua sinulle mitään ja selittää asioita sanoilla. Jätetään ne puheet väliin. Vien sinut kumminkin joka aamu lenkille. Näytän sinulle, miten ihanalle nurmikko tuoksuu, miten hyvälle tuntuu liikutella jalkoja ja tuntea lihasten lämpiävän ja sydämen pumppaavan verta koko ruumiiseen. Pysähtyä ja kuunnella metsän ääniä. Oliko tuo rasahdus lintu vai jänis? Seisahtaa ja hengittää syvään. Opetan sinut ottamaan pikku torkut sohvalla ja sitten venyttelemään jalkoja. Syödään hyvin. Minä saan varmasti jotain hyvää koiran ruokaa ja sinä voit syödä omia juttuja. Voidaan myös maistelle toistemme ruokia. Se olis tosi kivaa. En osaa selittää sinulle, mitä on elämänilo. Mutta osaan näyttää sinulle, miten hauskaa on herätä joka päivä. Ei elämäniloa voi opettaa. Sen voi vain tuntea. Joskus elämänilo katoaa noin vain. Sitten se tulee takaisin noin vain. Yleensä se elämänilo tulee takaisin, kun hengittää ja yrittää kuunnella, oliko se rasahdus metsässä lintu vai jänis. Se on joskus aika pienestä kiinni.

Onko elämäsi mennyt ihan pieleen? Pahoja kokemuksia? Sitä varten nämä muut kivat ihmiset on laittanut tähän sivulle vähän kuvia minun elämästäni. Minun omistajani yritti hirttää minut mutta
humalapäissään vähän aliarvioi kokoni eikä onnistunut tappamaan minua ja pääsin livahtamaan karkuun naapurin puolelle. Olin kyllä ollut useita vuosia aika nälkäinen ja pahoinpidelty koira. Nyt täällä tarhalla nuo kivat ihmiset ovat puolen vuoden verran parannelleet niitä vammoja, joita tuo hirttämisyritys ja tukehtuminen aiheutti kaulaani ja päähäni. Tiedätkö mitä? Minä paranin ja toivuin. Rakastan ihmisiä. Rakastan ihan kaikkea.

Uskotko, että minusta tulee maailman paras rescuekoira?

Ainoa juttu on se, että en ole tosiaan enää mikään nuori koira. Jotta ehtisin vielä pelastaa
ihmisiä ennen kuolemaani olisi hyvä, että niitä pelastettavia ihmisiä löytyisi ennemmin eikä myöhemmin. Niin että hopi hopi, kaavaketta täyttämään. Kuka ehtii ensin?