Olen saanut oman kodin 06.2024 ♥
Minun tarinani on valitettavasti kovin tuttu Liettuan maaseudulla. Elin äitini Katuogen ja viiden sisarukseni kanssa pienessä kylässä Panevezyksen alueella. Kotimme sijaitsi syrjäisellä maatilalla peltojen keskellä, jossa asuimme keskenämme oman onnemme nojassa. Omistaja meillä kyllä oli, mutta hänen vierailunsa ja ruokintansa oli parhaimmillaankin erittäin satunnaista. Muun ajan saimme pärjätä miten vain kykenimme. Koska kukaan ei ollut vahtimassa meitä, saimme liikkua vapaasti ja voi pojat, kyllä me uteliaat pennut seikkailimmekin lähinaapureiden pihalla heidän harmikseen. Onneksi se herätti huolta meidän hyvinvoinnistamme ja kohtalomme kantautui tarhan vapaaehtoisten korviin.
Niinpä koko komppania pakkasi laukkunsa ja matkustimme Mazas Draugaksen Anzelican hellään huomaan. Koska olimme eläneet niin eristyksissä, on äitimme erittäin ujo. Me sisarukset sen sijaan olemme sosiaalisia ja iloisia veijareita ja kolme meistä onkin jo löytänyt oman kotinsa Liettuasta. Tarhalta toivotaan kovasti, että minäkin pääsisin mahdollisimman pian omaan kotiini ja opettelemaan Suomi-koiran elämää.
Nyt minusta on kasvanut ja sievä ja notkeasäärinen nuori neiti. Olen vasta puolivuotias, joten kasvan vielä jonkin verran. Olen kiltti ja iloinen, niin kuin nuoren koiran kuuluukin. Tulen hyvin toimeen niin ihmisten kuin koirienkin kanssa ja ei olisi pahitteeksi, jos kotona olisi minua kiva kaveri odottamassa. Pentuna opettelen vielä ihan perusasioita, mutta hyvällä koulutuksella minusta saa kelpo kansalaisen.
Päivät täällä tarhalla kuluvat sisarusten ja muiden pentujen kanssa telmiessä ja välillä heittäydyn pihamaalla huilaamaan. Lenkille pääsemme, kun vapaaehtoiset muilta toimiltaan kerkeävät. Nuorelle koiralle tarhaelämä saattaakin olla erityisen tylsää ja mieluusti lähtisin täältä jo omaan kotiini. Vaikka elämäni ei alkanut kuin satukirjoissa, uskon silti onnelliseen loppuun. Joten mitä vielä odotat, heitä hakemusta tännepäin ja aloitetaan yhdessä unelmien kesä 2024. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
