18.3.2022

Olen kultainen ja iloinen luonteeltani. Rakastan ihmisiä, vaikka selvästi pelkään, jos ihmisellä on keppi tai joku esine kädessä. Sellaisia menneisyyden mörköjä vastaan joudun vielä taistelemaan.

Yksi tärkeä työ, mitä meidän eläinsuojelujärjestöillä on, niin he ajavat ympäri maaseutua ja pysähtelevät kaikenlaisten talojen pihoilla tarkastamassa, miten me koirat elämme. Minun luonani he olivat käyneet jo pari kertaa. Minulle tuotiin ruokaa (kiitos lahjoittamastanne koiranruuasta, kyllä maistuu!) ja annettiin vettä. Eläinsuojelijat kävivät etsimässä omistajiani, mutta heitä ei ollut paikalla. Kylän juorujen mukaan omistajani tykkäsivät istuskella ja juoda aina, kun eivät olleet juomia etsimässä.

Kesäkuussa luonani pistäydyttiin taas ja tilanne ei ollut kummonenkaan. Minulla oli ihan hurja jano, tyhjensin pari kippoa siltä istumalta. Omistajiani ei taas ollut missään. Kesän kuumuudessa kaulaani hiertänyt ja ihoon kasvanut naru oli aiheuttanut tulehduksen. Olin jo ajat sitten kasvanut ulos minulle kyhätystä laatikosta, joka leikki koirankoppia.

Omistajia tai ei, minut otettiin siltä istumalta autoon ja eläinlääkärille. Autossa oli iloinen joukko koiruuksia ja taas kiitämme teitä lahjoittajia. Meillä oli turvalliset ja tilavat häkit ja sen takia eläinsuojelijoilla oli mahdollisuus ottaa minut näin äkkiseltään kyytiin ja pois pihaltani.

Eläinlääkäri sanoi, että ihan viimetipassa pääsin hoitoon, koska ilmat olivat helteiset ja tuollainen haava kaulassani olisi mädäntynyt ihan kokonaan. Käyttäydyin tosi hyvin kaikkien hoitojen ajan, ihan kuin olisin arvannut, että nämä ihmiset haluavat minulle hyvää.

Suuri kiitos taas kaikille, jotka adoptoivat tarhakoiria. Teidän ansiosta meidän pikku maaseututarhalla oli kokonaista kaksi isoa aitausta vapaana ja pääsin sinne parantumaan ja odottamaan, jospa minulle löytyisi oma parempi koti.

Minä ja monet ystäväni kiitämme kaikkia lahjoitetusta ruuasta (ruuasta, jota viedään ympäri maaseutua huonoissa oloissa eläville koirille), kaulapannoista ja hihnoista (joita tarvitsemme, kun vapaudumme erilaisista ketjuista ja naruista, joita entiset omistajamme ovat meille kyhäilleet) ja avoimista, rakastavista kodeista, joita annatte hylätyille koirille, jolloin paikka vapautuu seuraaville apua tarvitseville. Kuten minulle. Kiitos raha-avusta, jolla meille on ostettu aitauksia ja eläinsuojelijoille kunnon koirankuljetushäkit. Lista on ihan loppumaton. Matolääkkeet, sirutukset, rokotukset. Kiitos.