Olen saanut oman kodin 06.2022 ♥
Päivitys tilanteeseeni 9.4.2022
Kävin juuri trimmaajalla ja minusta tehtiin oikein salonkikelpoinen herrasmies. Käy vaikka katsomassa kuvat ennen ja jälkeen. Tykkäsin autokyydistä ja sain tutustua myös ensimmäistä kertaa kissaan. Olisin vaikka pistänyt leikiksi, mutta tämä kisuli ei juuri välittänyt. Käyttäydyin siellä kotioloissa todella hyvin.
Minä en ole sellainen koira, jonka kanssa pääsisi lenkkeilemään. Oma piha, jossa on pehmeää nurmikkoa, olisi minulle tosi hyvä juttu. Voin liikkua jalkojeni kanssa, tykkään tehdä sellaisia ilo spurtteja, mutta en voi kävellä paikasta toiseen lenkillä kuten normikoira. Polveni koskevat maahan koko ajan ja aslfaltti tai kivet sattuvat. Tarhalla minut päästetään ulkotarhaan juoksentelemaan ja nautin ulkona olemisesta tosi paljon. Joskus en anna enää kiinni hoitajalle vaan teen hänen kanssaan hippaleikkejä. Niin tai näin minä en ole oppinut kulkemaan noilla hienolla pyörillä, jotka tarhan ihmiset minulle hankkivat. En halua mitään pyöriä.
Minun hoitajani sanoo minusta: ”Tykkään Irisaksesta, koska hän on erilainen koira. Hänellä on syntymästä lähtien epämuodostuneet jalat, mutta hän ei välitä vammastaan ollenkaan. Irisas on positiivinen, uniikki koira. Hän leikkii, juoksee, iloitsee elämästä. Irisas saattaa näyttää säälittävälle jalkoineen, mutta hän ei ole säälittävä, vaan iloinen ja aktiivinen nuori koira. Irisas ei tarvisi paljon mitään erikoista omalta perheeltään, vain lämpimän pedin ja pikkuisen oman pihan, se olisi täydellistä Irisakselle. ”
Uusien ihmisten seurassa olen hieman ujo, mutta se hälvenee nopeasti kun tutustun ihmisiin. Asuin entisessä elämässäni maatilalla, jossa minun lisäksi oli paljon muitakin koiria.
Olen ollut täällä turvakodissa jo ihan liian kauan, joten löytyisikö sieltä Suomesta joku, joka voisi ottaa minut kotiinsa ja rakastaa minua, vaikken olekaan samanlainen kuin muut lajitoverini. ♥
