Onneksi meidät löydettiin ja pelastettiin tarhalle. Olen jo seniori-iässä, 11-vuotias, mutta minulta löytyy vielä energiaa ja suurin haaveeni olisikin löytää loppuelämän koti, jossa saisin viettää tulevat vuodet. Olisiko sinulla tarjota minulle rakastava, lämmin koti?
Liettuassa spesialisti diagnosoi minulla silmätaudin, joka velvoittaa minut käyttämään lääkettä loppuelämäni ajan, mutta näen kuitenkin hyvin. Olen kiltti, mukava, älykäs, ja ystävällinen koira, ja tulen toimeen hyvin muiden koirien kanssa. Kaipaan ihmisen rakkautta ja huomiota. Huomaathan, olen elänyt tähän asti hihnassa, sidottuna koirankoppiin, enkä ole vielä ehtinyt nähdä paljoakaan tästä kauniista maailmasta. Minulla olisi sinulle paljon rakkautta annettavana, olisiko sinulla antaa sitä vastavuoroisesti minulle?
Sain juuri terkkuja ystävältäni Pekikseltä, joka pääsi Suomeen jo keväällä 2021. Mehän olimme saman pihan unohdettuja koiria, peruna-ateria nenien edessä. Pekis on kotiutunut mainiosti ja hän on super ystävällinen ja energinen seniori. Mikään lenkki ei ole hänelle liian pitkä. Minä olisin samanlainen turbo pappa, jos vain pääsisin omaan kotiin.
Pekikselle on tullut vähän remonttijuttuja Suomen puolella. Ristiside hajalla ja sen leikkaus, nivelrikkoa, alkava spondyloosi, sydämen sivuääni jota tarkkaillaan. Tiedätkö mitä? Pekiksen adoptoinut perhe on rempannut Pekiksen ihan uuteen uskoon eikä kadu hetkeäkään seniorikoiran adoptointia. Pekis nauttii täysin rinnoin uudesta, kivuttomasta elämästä, älypeleistä, pitkistä lenkeistä ja rakkaudesta, jota hän ei ole saanut koko koiranelämänsä aikana. Uusi elämä on alkanut.
Seniorikoiran kiitollisuus ja onni on ihan parasta mitä koiranomistaja voi kokea.
Minä asun ulkohäkissä täällä tarhalla ja talvi on tulossa. Olisiko jossain ihana perhe, joka tarjoaisi minulle uuden elämän?