Olen saanut oman kodin 05.2025 ♥
Kuulumisia kotihoidosta 26.5.2025
Hehee, moi kaikki. Olen antanut odotuttaa itseäni. Olette varmasti palaneet halusta kuulla, mitä minulla on kerrottavaa. Olen asunut Suomessa kotihoidossa kuukauden päivät. Nimeni Juodnosiukas taipuu kuulemma suomalaiseen suuhun hieman hassusti, joten kotihoitajani on kutsunut minua Jesperiksi.
Voin paljastaa, että vielä en ole sydämestäni löytänyt sellaista rohkeuden varastoa, joka uupumatta valmistaisi minua uusiin tilanteisiin. Olen kuitenkin oppinut paljon uutta. Olen edelleen arka, mutta kotihoitajani kuvailee sitä enemmänkin epävarmuudeksi. Ihminen on minulle erikoinen yksikkö ja olen menneisyydessä oppinut, että ihminen voi tehdä pahoja asioita. En ole vielä päästänyt epäilyksestä irti, vaan suhtaudun ihmiseen väistäen. Väistän kosketusta, mutta siedän kosketusta kehoon hihnaa laittaessa. Otan makupalat kauniisti kädestä. Täällä on muutenkin ollut hyvä ruokatarjoilu ja mahani on pysynyt hyvänä. Olen siis voinut nauttia täysin rinnoin kotikoirailusta.
Sisällä asunnossa asuminen menee jo aika mainiosti! Olen tottunut äänimaailmaan sisällä, mutta epäilevistä äänistä ilmoitan haukulla. Olen kuitenkin oppinut, että öisin nukutaan ja silloin varovainen vahtimiseni taukoaa. Ilmoitukseni eivät kuulemma koskaan ole häiritseviä. Toimin, kuten kunnon koiran pitääkin. Kotihoitajani kuvaa minua hiljaiseksi asujaksi.
Ulkoillessa olen ollut mielestäni erityistaitava. En säiky autoja, busseja tai mopoja. Ulkoillessa kävelen pääasiassa kotihoitajani oikean jalan vieressä, josta sitten sukkuloin tarpeilleni tai haistelemaan juttuja. Vaikka suhtaudun ihmiseen vielä melko epäilevästi niin kyllä tämä jonkin sorttisesta luottamuksesta mielestäni kertoo.
Hyötyisin paljon koirakaverista, olisihan Jesperillä hyvä olla omat Kasper ja Joonatan tukena, mutta saattaisin pärjätä myös ainoana koirana. Kanssani voi joutua treenaamaan yksinoloa, sillä olen tarkka siitä, ettei kukaan poistu kodista ilman minua mukanaan!
Kuulumisia tarhalta 20.4.2025
Moikka vaan teille kaikille. Olen ujona poikana pitänyt hieman radiohiljaisuutta, mutta nyt on niin jännittäviä kuulumisia, että oli pakko päästä kertomaan niistä teille! Minä matkustan ensi viikolla Suomeen kotihoitoon, voitteko kuvitella? Tällainen ämpärissä kasvanut maalaispoika tulee lahden yli Suomen maalle.
Olen jännittynyt, mutta myös innoissani. Maaliskuussa täällä tarhalla kävi suomalaisia, jotka kovasti jakoivat nameja ja pyysivät minua poseeraamaan kuvissa, jotta kaunis harmaanmusta värityksenä ja mitä suloisin nallennaamani näkyisi myös teille paremmin. Mitä sanotte uusista kuvistani?
Tarhalla
Ennen asuin paikassa, joka oli kaukana siitä lämmöstä ja mukavuudesta, jonka koira ansaitsee. Se oli talo täynnä kylmyyttä ja roskaa, ei edes ollut kunnollisia ikkunoita. Se oli hyvin vaikeaa, mutta en ollut yksin. Kolme muuta koiraa jakoi tämän karun todellisuuden kanssani.
Eräänä päivänä jotain tapahtui vanhalle omistajallemme, ja hänet vietiin sairaalaan eikä hän koskaan palannut. Me jäimme jäljelle, hämmentyneinä ja peloissamme. Onneksi ystävälliset ihmiset poikkesivat ajoittain ja jättivät meille ruokaa ikkunan kautta, kunnes vapaaehtoiset tulivat ja veivät meidät pois tuosta autiolta tuntuvasta paikasta. Aluksi olimme peloissamme ja epävarmoja ja kun he yrittivät napata meidät kiinni, juoksimme talon ympäri pelosta. Mutta onneksi he olivat kärsivällisiä ja lempeitä ja he onnistuivat viemään meidät turvaan.
Olen ujo poika, jonka sydän on täynnä uteliaisuutta. Kaipaan ihmisten huomiota, mutta se myös pelottaa minua. Aina, kun joku lähestyy koirankoppiani, en voi olla piiloutumatta sisälle, tunnen epävarmuutta ja ahdistusta. Mutta älä sekoita pelkoani aggressioksi – en satuttaisi kärpästäkään. Varmaan ymmärrät, etten ole tutustunut sellaiseen asiaan kuin hihna. Kun vapaaehtoiset ensimmäisen kerran veivät minut kävelylle hihnassa, se oli pelottava ja hämmentävä kokemus. Mutta heidän kärsivällisyytensä ja rajaton rakkautensa auttoivat minua ymmärtämään, ettei se ollutkaan niin paha asia. Ajan myötä olen varma, että voin voittaa tämän pelon ja oppia nauttimaan kävelyistä täysin siemauksin. Siksi tarvitsen omistajan, joka ymmärtää tarpeeni ja jolla on kokemusta ujoista koirista.
Tulen hyvin toimeen muiden karvaisten ystävien kanssa ja nautin heidän seurastaan. Siksi olisi hienoa, jos perheessä olisi toinen sosiaalinen koira. Se auttaisi minua oppimaan nopeammin ja vahvistamaan luottamustani. Kun löydän ikuisen kodin, tiedän olevani poikkeuksellinen lisä rakastavaan perheeseen. Saatan tarvita aikaa saadakseni luottamuksesi mutta, kun sen teen, olen uskollisin ystävä, jonka voit koskaan toivoa. Pieni rikkoutunut sydämeni parantuu nopeammin rakkaudellasi ja huolenpidollasi.
Harkitsethan antavasi minulle mahdollisuuden. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
