Olen saanut oman kodin 04.2023 ♥
Meidän veijareiden tarina on melko tyypillinen liettualaisen koiran tarina. Asuimme iäkkään pariskunnan luona maatilalla. Tosin tarinasta tekee hieman harvinaisemman se, että meistä pidettiin suhteellisen hyvää huolta ja meitä rakastettiin. Isäntämme kuitenkin kuoli ja pian emäntämme sairastui, eikä jaksanut huolehtia yksin meistä. Koska hän ei saanut apua hoitoomme, joutui hän meistä luopumaan ja niinpä hän soitti Pekta Kojan suurelle koiratarhalle Kaunasiin, josta meitä tultiin hakemaan.
Olen isäpappa Kuminakselle ja Kardamonakselle, jotka tiettävästi ovat kuitenkin eri pentueesta. Heh.. itsekin taidan mennä jo laskuissa sekaisin. Voi meitä poijjaat! Kuminas on löytänyt kodin jo onnellisesti sieltä koirien luvatusta maasta Suomesta, mutta me Kardamonaksen kanssa vielä odotamme menolippuamme kohti uutta alkua ja loppuelämän kotia. Meidät adoptoidaan yksin tai yhdessä, mutta jos pariadoptio on käynyt mielessä, harkitsethan meitä. ♥♥
Kotikoirataustaisina olemme kuulemma sosiaalisia, rakastavia ja erittäin ystävällisiä niin ihmisille, kuin muillekin koirille. Olemme kuulemma myös varsin tottelevaisia ja tulemme tiettävästi myös hyvin toimeen kissojen kanssa. Meistä on sanottu, että olemme mitä mainioimpia seurakoiria, nautimme kävelyistä ja osaamme kulkea kauniisti hihnassa. Sisäsiisteytemme on kuulemma myös hyvällä tolalla.
Hoitajamme sanovat, että olen täysin valmis uuteen kotikoiran elämään. Jotta en kuitenkaan lupaa kuuta taivaalta, haluan vielä muistuttaa, että alku kanssani saattaa olla hieman haastava, sillä ympäristönvaihdos, stressaava matka ja kaikkinainen elämänmuutos itsessään aiheuttavat minulle, kuten kenelle tahansa pelastetulle kohtalotoverille, stressiä ja mahdollisia sopeutumisvaikeuksia. Kuitenkin kärsivällisyydellä, ajalla ja yhteisillä hyvillä kokemuksilla lunastan varmasti paikkani uskottuna ja parhaana ystävänäsi. ♥
Kuvissa esiinnyn vasemmalla. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
