Tulin tarhalle toukokuussa 2020 aika huonossa kunnossa. Olin vaeltamassa Panevezyksen kaupungissa, ei siis edes mikään pikkukylä ja ilmeisesti olin ollut jossain vaiheessa auto-onnettomuudessa. Onnuin pahasti ja onnun vieläkin.
Tulin tänne Pet Rescue Finlandin sivuille ensin etsimään rahoitusta jalkani leikkausta varten. Kävin kahdenkin erikoiseläinlääkärin luona ja jalkani kuvattiin ja tutkittiin. Ensin minut piti leikata, mutta pitkän harkinnan jälkeen eläinlääkäri päätti, että leikkaus ei sittenkään olisi oikea juttu. Minun pitäisi vahvistaa lihaksiani ja niin vanha vamma, onnettomuuden jälkeen väärin luutunut jalkani, ei vaivaisi minua niin paljon. Lahjoitin ihanien ihmisten lahjoittamat rahat tarhakaverilleni selkäleikkausta varten ja tulin tänne etsimään omaa kotia.
Kyllä, olen vähän riskikoira. En tiedä mitä eläinlääkärit Suomessa sanoisivat jalastani. Olisi mahtavaa, jos pääsisin hierontaan, fysioterapiaan, saisin ehkä lääkitystä. Kaikkea sitä, mitä kotimaassani ei ole tarjolla. Yksi pikku juttu, en myöskään kuule. Huonokuuloisuuteni ei ole löytynyt syytä. Valmistaudu eläinlääkärikuluihin ja isoon työhön terveyteni ylläpitämiseksi ja jalkani kuntouttamiseksi. Suomessa olisi niin paljon enemmän mahdollisuuksia kuin kotimaassani.
Olen vielä kaiken lisäksi seniorikoira. Onko minulla mahdollisuutta löytää oma koti?
Olen täällä, koska kaikesta kokemastani huolimatta olen aivan ihana koira. Kun porukat tulevat tarhalle, pääsen aina vapaana juoksentelemaan ja tervehtimään ihmisiä ja seurustelemaan koirien kanssa. Olen tarhan luottokoira.