Pahinta mitä voi sattua rotukoiralle on se, että rodusta tulee muotiasia. Ei tarvita kuin joku hassu elokuva, mainos, julkkis ja sitten kaikki haluavat juuri sellaisen koiran. Vastuulliset kasvattajat rakastavat koiriaan ja pitävät kiinni kaikista säännöistä. Koiranpentuja ei tule enempää kuin heitä kuuluu tulla äitikoiran terveyttä ajatellen. Ei, vaikka olisi kuinka paljon ostajia ovella.
Sitten tilalle astuvat ahneet ja pahat ihmiset. Heidän mielestään on upeaa, jos heillä on muotirotuinen koira ja sitten tehdään paljon pentuja ja saadaan paljon rahaa. Eivätkä pentutehtaat välttämättä aina ole niitä surullisia paikkoja, joissa on satoja koiria häkeissä lisääntymässä. Pentutehdas voi olla myös yksityinen koti. Perhe, joka hankkii ”sinnepäin” muotirotua muistuttavan koiran ja alkaa tehdä pentuja niin paljon kuin vain voi.
Sellainen oli minun perheeni. Olin koko ajan kantavana ja koko ajan pentujen kanssa. Olisi perhe edes huolehtinut minusta, mutta ei. He päästivät minut vapaaksi ulkoilemaan itsekseni ja menin usein läheiseen kahvilaan kerjäämään ruokaa. Arvaa tykkäsivätkö kahvilan asiakkaat, kun minä, iso peto, tallustelin sisälle? Muutama käynti riitti ja kahvilan omistajat soittivat tarhalle. Tarhalla minua tutkittiin ja todettiin, että turkkini on ihan hurjan huonossa kunnossa. Omistajani saivat selville, että minut oli tuotu tarhalle. He tulivat tarhalle poliisin kanssa ja sanoivat, että tarhan ihmiset ovat julmia, sillä kotona minua odotti kahdeksan pentua.
Sitten tapahtui ihana asia, ihan kuin Joulun ihme vaikka ei Joulu ollutkaan. Poliisin avulla tarhan ihmiset saivat otettua sekä minut että kaikki pentuni huostaan omistajiltani. Poliisi uskoi tarhan näytteitä siitä, että minä olin laiminlyöty koira. Kahvilan omistajakin antoi oman todistuksensa. Pääsin ihanaan kotihoitoon hoitamaan viimeiset pentuni ihan rauhassa. Minun pieni pentutehtaani on nyt ikuisesti suljettu, hyvä niin.
Olen rauhallinen, älykäs ja kuuliainen tyttö. Kotihoitopaikassani on lapsia ja tulen heidän kanssaan toimeen hienosti. Pikkaisen jahtaan minua pienempiä eläimiä, kuten kissoja ja pikkukoiria, joten kotihoitopaikka on ollut vähän helisemässä kanssani… Uuden perheen elämä olisi helpompaa, jos siellä ei olisi kissoja eikä pikkukoiria. Olen nyt terve, vahvistunut, kaunistunut ja kasvattanut pentuni kotihoidossa. Nyt olen valmis etsimään loppuelämän kotiani.