Olin tosi onnellinen kuuden kaverini kanssa, kun kuljettiin lentokentän alueella ja kerjättiin ruokaa. Sitten minut kidnapattiin autolla tällaiseen paikkaan, josta en aluksi tykännyt ollenkaan. Siellä on ainakin 50 koiraa ja kova meteli.
Karkasinkin sieltä pois kerran, mutta hakivat minut takaisin.
Nyt osaan jo arvostaa lämmintä peittoa häkissäni ja jokapäiväistä ruoka-ateriaa. Sellainen kerjäläiselämä ei kuulemma ole koiranelämää. Lentokentän aluekin on sellaista huumejengin aluetta, niin ne kertoivat. Olen kuitenkin hämilläni, kun ne ihmiset väittävät, että tämä tarhakoiran elämäkään ei ole kunnon koiranelämää! Minun pitäisi kuulemma löytää oma koti. Siksi veivät minut ihan kampaajalle ja minusta tuli niin kaunis, että huomaan kuinka ympärilläni olevat ihmiset huokailevat ihastuksesta.
Ihmiset onkin kivoja. Koiratkin ovat kivoja, asun samassa häkissä parin kaverin kanssa. Joidenkin poikakoirien kanssa uhittelen.