Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Kupla nyk. Kerttu

22.8.2022

Hei, olen Kerttu, reipas, nuorekas, utelias ja todella ystävällinen seniorineito vailla omaa kotia ♥

Kuulumisia kotihoidosta 25.8.2022

Minulla kävi tuuri. Pääsin nimittäin Suomeen kotihoitoon, pois siitä monen koiran kanssa jaetusta häkistä. Jo heti ensimmäisenä iltana hyppäsin nykyisen hoitajani viereen sohvalle. Olen kotiutunut kerrostaloon parissa päivässä todella hyvin. Kanssamme asuu toinen kiltti alun perin liettualainen koira, ja välimme ovat oikein ystävälliset. Emme tarvitse toisiamme, mutta rinnakkaiselo sujuu erittäin hyvin. Mistään ei ole tullut kiistaa, ei ruuasta, ei edes huomiosta. Sisäsiistiksi opin jo kolmantena päivänä, joten sekin asia on kunnossa.

Koska tulen maaseudulta, on oloni kuin aikamatkaajalla. Pysähdyn katselemaan ohi kiitäviä sähköpotkulautoja, autoja ja mitä ihmeellisempiä vempaimia. Mutta ainoa hieman pelottava asia toistaiseksi on ollut hevonen, joka tuli uteliaisuudesta katsomaan minua. Sitä piti hieman haukkua matalalla altto-äänelläni, mutta muutoin mikään ei ole minua häirinnyt. Hississä kuljen jo tottuneesti. Automatkatkin on sujuneet hienosti.

En ole koskaan tehnyt numeroa itsestäni, joten siksi olen varmaan myös jäänyt muiden adoptoitavien koirien varjoon. Kotihoitajani mielestä sopisin oikein hyvin aktiivisen eläkepäiviä viettävän ihmisen seuralaiseksi. Rakastan huomiota ja hellittelyä, tulen sitä jo itse pyytämään. Mutta rakastan myös ulkoilua. Olen aina ensimmäisenä valmiina lähtöön ♥

Päivitys tilanteeseeni 29.5.2022

Olen reipastunut todella paljon, ja ujous on karissut. Hoitajani ovat niin rakastavia ja kärsivällisiä, että heihin on ollut helppo alkaa luottamaan. Hihnassa kävelykin sujuu jo kuin konkarilta. Käy katsomassa tuorein video, jossa näet melkoisen kehityksen siitä kun tulin tarhalle. Eikä siitä ole kuin reilu kuukasi aikaa.

18.4.2022

Tulin tänne tarhalle maatilalta, jossa asustelin 20 muun koiran kanssa. Tilan vanha rouva rakasti meitä, mutta hänellä ei ollut aina varaa edes ruokaan, joten olimme usein nälkäisiä. Niinpä vaeltelimme vapaana pelloilla ja kylässä ruokaa etsien. Ei niin isossa laumassa saa myöskään ihmiseltä kaipaamaamme huomiota ja rakkautta. Puolet laumastamme päätyi tänne Mazas Draugasin tarhalle.

Hihnassa käveleminen on minulle täysin uutta, kun en ole sitä koskaan aiemmin kokenut. Niinpä opettelen sitä pikku hiljaa joka päivä. Olen täällä uudessa paikassa hieman ujo, mutten kuitenkaan liikaa. Alkuun suhtaudun uusiin ihmisiin varauksella, ja saatan haukkua pelosta. Mutten koskaan osoita aggressiivista käytöstä, en näytä hampaita saati pure. Viihdyn oikein hyvin muiden koirien seurassa, ja se tuo minulle myös turvallisuuden tunnetta. Sopisin siis oikein hyvin kotiin, jossa olisi kiltti koira, jos toinenkin odottamassa, ja näyttämässä miten kotioloissa toimitaan.

Kaikesta huolimatta pidän ihmisen läheisyydestä ja siitä, että minua paijataan. Rakkaudella ja kärsivällisyydellä saat minusta ikionnellisen ja kiitollisen ystävän ♥