Olen ollut tarhalla marraskuusta 2019 asti. Energiaa minulla riittää vaikka koko tarhan koirille jaettavaksi. Olen vahva ja itsepäinen. Nuo tarhan tytöt ovat yrittäneet opettaa minulle kuuliaisuutta ja temppuja ja huomanneet, että joskus korvani sulkeutuvat täysin ja osaan laskelmoida, koska totteleminen kannattaisi ja koska teen mielummin just sitä, mitä minua huvittaa. Rakastan leluja ja leikkimistä. Rohkea, hyväntuulinen. Minun kanssani elämässäsi ei ole tylsiä päiviä.
Kuljeskelin Birzain kaupungin kerrostalojen pihoilla useita viikkoja, kunnes ihmiset soittivat tarhalle ja minut haettiin pois. Liettuan maaseudun tilanteen tuntien olen varmasti ollut jonkun syrjäisemmän talon ketjukoira ja olen päässyt irti ketjusta. Kuvittele, jos sinun elämäsi olisi aina vain parin metrin mittainen ketju eikä yhtään ihmiskontaktia? Siksi me ketjukoirat yleensä lähdetään karkuun lujaa ja kauas, jos vain päästään.
Haluan ihmisen parhaaksi ystäväksi, seuraksi metsävaelluksille, temmeltämään muiden koirakaverien kanssa. Kotimaassani on paljon hylättyjä koiria, joten minun on vaikea löytää kotia. Ketjun päähän minua ei enää haluta antaa. Ansaitsen enemmän.