Minut nimettiin löytöpaikkani mukaan. Päädyin päämäärättömän kuljeskelun seurauksena Lazdynų- nimisellä kadulla sijaitsevan maalaistalon pihalle, joka tarkemmin sanottuna sijaitsee Medukštan kylässä Alytuksen rauhallisella alueella eteläisessä Liettuassa. Huolimatta ystävällisten ihmisten ponnisteluista, jotka jakoivat ilmoitustani sosiaalisessa mediassa, ei kukaan näyttänyt kaipaavan minua. Näin ollen soitto alueella sijaitsevan Keturkojo Viltis -koiratarhalle oli elämälleni käänteentekevä. Joukko koirien turvakodin ihmisiä tulivat hakemaan minut turvaan, niinpä katu ei ollut enää kotini.
Vaikka menneisyydestäni ei tiedetä juuri mitään, on tarhalla opittu tuntemaan luonteeni hyvin. Olenhan ollut tarhalla jo reilun vuoden päivät. Minusta on sanottu, että omaan kertakaikkiaan hurmaavan luonteen. Vehnäisen värisen karkean turkkini alta pilkistää hellät, viisaat ja uteliaat silmät.
Nautin kovasi huomiosta ja halauksista, oikeastaan kaikesta osakseni tulleesta ystävällisyydestä. Viihdyn sekä aikuisten että lasten seurassa. Adoptioni lapsiperheisiin arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti varsinkin, jos on kyse perheestä, jossa on pieniä lapsia.
On hyvinkin mahdollista, että minulla on ollut koti, sillä olen hyvin sosiaalinen koira. En ole todennäköisesti kuitenkaan kokenut elämää ennen tarhalle tuloa sisätiloissa. Olen kuitenkin oppinut hyvin noudattamaan talon sääntöjä täällä koirasuojassa. En aiheuta tuhoa ympärilläni, en melua enkä räyhää. En yksin enkä yhdessä. Sisäsiisteyteni kanssa on kuitenkin vielä harjoittelemista, sillä valitettavasti turvakodin päiväohjelma ei mahdollista säännöllistä ulkoilua. Kaltaisteni tarhakoirien kanssa on hyvin tyypillistä, että emme ole vielä täysin sisäsiistejä, mutta kotiuduttuamme pääsemme rutiinien avulla usein hommaan melko nopeasti kiinni. Näiden asioiden kanssa maltti on kuitenkin valttia.
Aivan kuten mytologian pähkinäpuilla, myös minulla on sellaista viisasta läsnöolon voimaa. Jotkut kutsuisivat minua ”vahnaksi sieluiksi”. Se on nuoreksi koiraksi aika hyvin, eikö? Hoitajani mukaan osaan mukautua helposti ihmisen tahtiin ja mielialaan. Tämä näkyy esimerkiksi tapana liikkua ihmisen vieressä. Hänen mukaansa hienotunteista tapaani läsnäelää on vaikea ilmaista sanoin, mutta minuun tutustuttuani, tulette varmasti huomaamaan, kuinka syvällistä seuraa oikeastaan olen. Varauduthan kuitenkin siihen, että vallan riemastun päästessäni kotikoiran elämän makuun. Tiedä vaikka keksisin oikkuja!
Toisten koirien kanssa olen tullut tarhalla hienosti juttuun. Täällä turvakodissa minulla on joukko karvaisia kavereita ympärilläni, kun leikimme ja juoksemme menemään. Nautin myös pitkistä kävelyretkistä ja osaan jopa kävellä hihnassa.
Ette arvaakaan, kuinka moni ihminen on uskoutunut minulle! No ainakin muutama. Olen hyvä kuuntelija. Löytyykö sydämestäsi sielukkaan koiran kokoista sopukkaa? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.