Leimis nyk. Leo

Sukupuoli:

Syntymäaika: 12.2016

Koko: n. 42 cm, 12,8 kg

Kotimaa: Liettua

Tarha: Mazas Draugas, Panevezys

Sijainti: Omassa kodissa

Kotiutunut: 02.2025

Saapunut tarhalle: 11.2023

Etusivu / Adoptio / Varatut / Leimis nyk. Leo

27.1.2025

Olen Leimis, hymyilevä Leimis. Liikanimen olen saanut alati iloitsevasta luonteestani. Olen vähään tyytyvä hetkestä nauttiva energinen seniori, joka kaipaisi kovasti omaa ihmistä. ♥

Olen saanut oman kodin 02.2025 ♥

Kuulumisia kotihoidosta 27.1.2025

Olen nyt ollut kotihoidossa kolmisen kuukautta ja kotihoitajan mukaan olen varsinainen herrasmies! Elelen sulassa sovussa kissan kanssa ja käyttäydyn kohteliaasti niin kadulla kuin kahviloissakin. Hihnakäytökseni ei ehkä ole vielä aivan täydellistä, mutta ei huonoakaan. Kotona osaan olla sisäsiisti ja yksinolotkin sujuvat nykyään.

Tykkään kovasti huomiosta ja viihdyn mainiosti ihmiseni kanssa sohvalla. Vetoleikit ovat parhaita ja saatanpa joskus juosta pallonkin perässä. En tosin ymmärrä miksi minun pitäisi palauttaa se. Olen päässyt muutaman kerran leikkimään toisten koirien kanssa ja se on ollut kivaa. Käskyjä opin nopeasti ja mielelläni.

Eläinlääkärissä olen myös käyttäytynyt herrasmiesmäisesti ja trimmaus ja kynsien leikkaus sujuu ongelmitta. Se onkin hyvä, sillä turkkini tarvitsee trimmausta säännöllisesti.

Kuten huomaat, olen kerrassaan ihana! Jos sinulla on tarjolla koti täynnä rakkautta, aikaa ja kärsivällisyyttä, laita hakemus tulemaan. Olen nimittäin täysin valmis muuttamaan loppuelämän kotiini.

Kuulumisia kotihoidosta 01.11.2024

Olen ehtinyt olla Suomessa omassa perheessäni reilu kuukauden ja olenkin nauttinut olostani täällä. Kävi kuitenkin niin, että olen kova poika pomottamaan sekä alistamaan perheeni toista koiraa ja siksi on nyt parempi että minulle etsitään uusi koti, sellainen jossa saisin olla ainoa lemmikki.

Olen mitä energisin ja ihmisrakkain koira. Rakastan rapsutuksia sekä ihmisten läsnäoloa ja seuraa. Myös vieraat ihmiset saavat rapsuttaa ja ottaa minut syliin, se on aivan ihanaa! Mitä enemmän huomiota niin sen parempi.

Yksinoleminen minua vielä jännittää kovasti ja silloin jäänkin haukkumaan ja ulisemaan ihmiseni perään. Uskon kuitenkin, että pitkäjänteisellä harjoittelulla eroahdistukseni voisi helpottaa. Myös hihnassa kävelyn kanssa minulla on parannettavan varaa. Lenkit sujuvat hyvin silloin kun toisia koiria ei tule vastaan mutta lajitoverin nähdessä, haukun ja rähjään.

Suojelen laumaani sekä joskus myös ruokaani ja olenkin sen vuoksi joskus tilanteessa turvautunut puremiseen.

Nyt etsin sitä loppuelämän kotia, jossa hyödynnettäisiin positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvaa koulutusta. Sillä muutamasta pienestä haasteesta huolimatta haluaisin jatkossakin olla se ihana ja rakastettava perheenjäsen, jollainen olen ollut tähänkin asti. Sillä haasteista huolimatta olen kuitenkin mitä rakastavin ja elämäniloisin persoona.

Tarhalla ollessani

Olen ilonen Leimis. Asuimme vielä hetki sitten veljeni Smailaksen kanssa ystävällisen ja kiltin ikäihmisen luona, jolle sairauksien ja liikkuvuusongelmien vuoksi oli yhä vaikeampaa huolehtia meistä. Niinpä hän halusi meistä luopua.

Vaikka olosuhteet olivat melko vaatimattomat ja monen koiran tavoin asuimme pihalla koirankopissa, rakasti tämä mummo meitä kovasti ja pyrki pitämään meistä niin hyvää huolta kuin suinkin voi. Ehkä suurin rakkaudenteko häneltä meitä kohtaan oli kuitenkin se, että hän halusi varmistua, että pääsemme hyvään paikkaan, koska tiedosti, ettei voi tarjota meille sellaista kotia, jota olisi halunut tarjota. Niinpä hän soitti joka kuukausi Liettuan maaseudulla Birzain alueella sijaitsevalle Mazas Draugasin koiratarhalle ja pyysi ystävällisesti, että hänen rakkaat koiransa otettaisiin hoitoon, sillä hänen voimansa eivät enää riittäneet meistä huolehtimiseen. Kerta toisensa jälkeen hän joutui kuitenkin kuulemaan kielteisen vastauksen, sillä tarhalla ei ollut uusille tulokkaille tilaa. Lopulta kuitenkin koiratarhan väki pystyi tekemään matkan kotipihallemme ja ottamaan meidät kaksi pojankoltiasta hoitoon, mikä helpotti huomattavasti mummon huolta.

Tarhalla olen päästänyt riemun valloilleni, sillä täällä saan enemmän huomiota ja liikuntaa kuin edellisessä kodissani. Ikäisekseni olen uskomattoman energinen poika. Hellyydenkaipuinenkin olen, rakastan halauksia, rapsutuksia. Hihnassa kulkeminen sujuu minulta leikiten ja nautin suuresti kävelyistä.

Minusta näkee, että olen hyvin sosiaalistunut koira, sillä minulla ei juuri ole arkuutta. Tulen luokse kun pyydetään (tai ollaan pyytämättä). Tunnun kaipaavan ihmisen seuraa loputtomasti ja suorastaan elän sillä, että saan olla ihmiseni lähellä. No, kyllä ne maittavat liha-ateriatkin maittavat!

Olen yksi koiratarhan suosikeista. Tekivät minulle tällaisen nuorennusleikkauksenkin, jota trimmaukseksi kutsutaan.

Minulle voisi soveltua monenlainen koti ja ympäristö. Tulen hyvin juttuun toisten koirien kassa, joten en pistä pahitteeksi, jos kotona on koirakaveri. Pärjään myös ainoana koirana, kunhan aika ajoin pääsen tapaamaan lajitovereitani.

Kaipaan jo kovasti oman ihmisen tykö. Pääsisinkö ennen talvea lämpimään kotiin? ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.