Jäin yksin talon pihalle vuodeksi Vilnan alueella, kun omistajani oli vieroitushoidossa. Tehtäväni oli vahtia tyhjää taloa yksin pihan perälle kytkettynä. Päivät muistuttivat toisiaan, joskus oli kylmä, joskus kuuma, melkein aina nälkä, myös jo silloin kun omistajani asui talossa. Ne jotkut naapurit, jotka tiesivät yksinäisestä hiljaiselostani pihanperällä, toivat minulle joskus, mutta ei säännöllisesti ruokaa. Lopulta eräs hyvä ihminen päätti olla pitkittämättä heitteillejättöäni ja odottamatta omistajani kotiinpaluuta. Niinpä hän toi minut yksityiselle Linksmosios pedutes- koiratarhalle läntiseen rannikkokaupunkiin Klaipėdaan.
Ulkonäöltä muistutan paljon berhandinkoiraa, mutta minussa on mitä suurimmalla todennäköisesti moskovan vahtikoiraa. Vaikka ulkoasut ovat rotujen välillä samankaltaiset, on syytä huomioida rotujen täysin vastakkaiset luonteenpiirteet. Pyhä Bernardilainen on jalostettu palvelukoiriksi erilaisiin tehtäviin, kuten veto- ja laviinikoiriksi eli hengenpelastustehtäviin. Moskovanvahtikoirat ovat jalostettu puna-armeijan toimesta ja omaamme usein voimakkaan vahtivietin. Moskovanvahtikoirien sanotaan olevan älykkäitä ja tasapainoisia koiria. Emme siis hötkyile, mutta vaarallisen (tai vaaralliselta tuntuvan) tilanteen sattuessa, olemme valmiita puolustamaan reviiriämme. On sanottu, että toisin kuin monet muut molossikoirat, moskovan vahtikoirat eivät kuolaa. Mene ja tiedä! Tarhalla minulla ei ole ilmennyt vahtiviettiä, mutta tilanne voi muuttua, kun reviiri muuttuu ja asetun sinne kunnolla aloilleni.
Menneisyydestäni johtuen olen paitsi alipainoinen (vaikka painan nyt 60 kg!), myös kokematon useiden tilanteiden kanssa. Tämä koiratarha, jossa olen saanut toipua jo tovin, on onnekseni erikoistunut isoihin koiriin. Olen saanut muun muassa harjoitella ihmisten ilmoilla liikkumista, rannalla kävelyä ja portailla astelua.
Luonnettani kuvataan kiltiksi ja pehmeäksi jättiläiseksi, joka tuntee olevansa kuin pieni pentu. Olen tarhan ihmisten mukaan erittäin ystävällinen ihmisille, mutta koska kehoni on iso ja halailun tarpeeni kyltymätön, ei minua suositella perheeseen, jossa on pieniä lapsia. En nimittäin tunne fyysisiä rajojani eli hypin ja ”hampailen” eli suullani herkästi tunnustelen (en siis purien) tervehdin ja osoitan hellyyttäni.
Tarhan väki on kovasti ihmetellyt, että kaiken kokemani jälkeen olen hämmästyttävän vakaa ja hyväkäytöksinen koira. Monet asiat ovat kuitenkin minulle vieraita ja uusia. Minun tulee tulla tutuksi vielä monen asian kanssa. Koska olen puutteellisesti sosiaalistunut muiden eläinten kanssa, olisi suositeltavaa, että varmuuden vuoksi ainut lemmikki. Kaikki koirat eivät siis ole ystäviäni. Kissatestin reputin, joten kissatalouteen minua ei missään nimessä suositella.
Edellä mainituista syistä sovin vain kokeneille koiraihmisille, mieluiten ihmiselle, jolla on kokemusta molossikoirista. Minulle sopisi parhaiten koti maaseudun rauhasta, koska tarvitsen paljon tilaa ympärilleni. Pelkäksi ulkokoiraksi minua ei luovuteta, vaan minulla tulee olla kaikki lemmikkieläimen oikeudet, myös oikeus säänsuojaan, joka parhaiten toteutuu sisätiloissa, paikassa jota myös kodiksi kutsutaan.
Toisin kuin bernhardinkoira, rotumme vaatii paljon tarmokasta liikuntaa. Koska minua ei ole edellisessäni kodissani laisinkaan ulkoilutettu, ovat lihakseni huonossa jamassa. Tulen siis tarvitsemaan kuntouttavaa arki-liikuntaa, mieluiten turvallisesti aidatulla alueella.
Olen kuulemma iso koira isolla sydämellä, joka kaikesta kokemastaan huolimatta on säilyttänyt luottamuksensa ihmiseen. Etsin ymmärtäväistä, koirakokenutta ja ennen kaikkea loppuelämän kotia, jota saan vahtia sydämeni kyllyydestä.♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.