Minun ja Bugis-koiran (tuo valkoinen uljas paimenkoira kaverikuvassamme) perhe hajosi, eikä kukaan pystynyt enää huolehtimaan meistä avioeron jälkeen. Näin ollen päädyimme tänne Penkta Kojan suurelle koiratarhalle, joka sijaitsee Liettuassa Linksmakalnis-asuinalueella noin 40 km Kaunasista. Tällä hetkellä muodostammekin koiratarhan melkoisen värisuoran paimenkoirien kesken.
Vaikka tarha on iso ja meluisa, lattiat kovat eikä tilaa ole paljon, on tämä myös mahdollisuuden paikka monelle. Minulla onkin toiveissa tarttua uuteen todellisuuteen ja päästä mahdollisimman pian loppuelämän kotiini tai kotihoitoon. Onneksi koirahoitajilla täällä on kokemusta kaltaisistani isoista koirista ja sielunmaisemastamme.
Minussa on selvästi mustaa saksanpaimekoiraa. Yleensä meistä sakuista sanotaan, että olemme uskollisia, älykkäitä, rakastavia ja pelottomiakin kumppaneita, jotka tarvittaessa suojelevat omistajaansa ja perhettään ulkoisilta vaaroilta. Niin kutsutusta suojeluvaistosta (tai sen mahdollisuudesta) on hyvä olla tietoinen ja ymmärtää, että tällaiselle palveluskoiratyypille se on luonteenomaista. Tämän takia kodissa olisi hyvä olla kokemusta kaltaisistani upeista paimenkoirista. Olemme myös erinomaisia seurakoiria.
Tähän mennessä elämääni olen asunut lähinnä kopissa pihan perällä yhdessä valkoisen kohtalotoverini Bugiksen kanssa. Minulla on siis paljon opittavaa kotielämästä, mutta kuten sanottu, suorastaan ahnehdin oppia uusia asioita.
Tällä hetkellä saan harjoitella kotiympäristössä kotikoiran taitoja täällä Liettuassa. Luonnettani kuvataan sosiaaliseksi, liikunnalliseksi, uteliaaksi, rohkeaksi, tarkkaavaiseksi ja kontaktihakuiseksi. Olen saanut paljon kehuja, sillä olen osoittautunut nopeasti ja helposti oppivaksi koiraksi. Tunnen nimeni ja saavun kärppänä paikalle kutsuttaessa.
Koska olen aktiivinen ja koira parhaassa iässä, etsin kotia, jossa jaksetaan aktivoida ja virikkeellistää minua. Saattaisin soveltua myös kaupunkiympäristöön, kunhan liikunnantarpeeni täytetään. Minua on kehuttu erityisesti siitä, että olen ollut sopeutuvainen uusien paikkojen suhteen. Lisäksi osaan käyttäytyä melko hyvin hihnassa. Kaiken kukkuraksi minulla on sosiaalisia taitoja. Tulen taiten juttuun kaikkien tapaamieni ihmisten kanssa, niin lasten kuin aikuisten, kuin muidenkin koirien kanssa. Huomaathan kuitekin, että adoptiot lapsiperheisiin tehdään aina tapauskohtaiseksi. On myös viisasta olla viemättä minua ainakaan alkuaikoina sekakoirapuistoon, sillä kaltaiseni isot dynaamiset koirat eivät aina osaa mitoittaa voimankäyttöään.
Ilmeeni kysyy, mitä tehdään seuraavaksi? Lähtisitkö kanssani vaikka metsään tai elämän pituiselle etapille? Olen valmis, kuten aina. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.