Ensimmäisen kerran tulin pelastetuksi, kun eräs ihminen huomasi minun kirmaavan kadulla ja otti minut hoteisiinsa Priekulė-nimisestä pikkukylästä Klaipėdan vieressä. Tämä oli onni myös siksi, koska odotin pentuja masussani. Sain jäädä asumaan tämän ihmisen luokse ja paikan otin turvan tyyssijakseni. Muutaman vuoden päästä ihmiset alkoivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen tekemään minusta havaintoja jälleen kadulla vapaasti juosten.
Kun lopuksi viimein päädyin poliisin huostaan, ja omistajani olisi pitänyt lunastaa minut sakkojen maksamista vastaan koiran laiminlyönnistä, kieltäytyi hän niin toimimasta. Näin ollen päädyin sijaiskodin kautta edelleen Linksmosios pedutes -koiratarhalle Klaipedan rannikolle Länsi-Liettuaan.
Tarhalla ollessani olen osoittautunut erittäin lojaaksiksi koiraksi. Ensimmäisten viikkojen ajan ikävä oli kauhea, olin kaikin puolin onneton koira. Osa kuvistani ja video kertoo näistä ensipäivien tunnelmista. Yritin monet kerrat paeta edellisen omistajani luokse. Kerran sijaiskodissani onnistuinkin karauttamaan karkuteille päämääränä tietenkin vanha kotini ja se ihminen, joka ei sieluni silmissä pärjäisi ilman uskollista ystäväänsä. Ehkä parempi minulle, että matkantekoni katkesi enkä ikinä saavuttanut määränpäätäni, sillä silloin minulle olisi valjennut todellinen pettymys. Päädyin siis takasin tarhalle jotenkin huolehtivaisten ihmisten toimesta, jotka olivat onnistuneet saamaan minut kiinni.
Vaikka alku oli vaikea, kuvista ja videoista saatat huomata, että nyt olen aivan toinen koira. Täällä tarhalla on itseasiassa aika lokoisat oltavat. Saan aika ajoin jopa kirmata ilman remmiä rantaviivaa pitkin ja tulen hienosti takaisin minua kutsuttaessa. Olen osoittautunut yhteistyöhaluiseksi koiraksi, joka haluaa oppia uusia asioita. Minusta saisi hienon harrastekaverin vaikkapa rally-tokoon.
Luonteeltani olen ystävällinen niin ihmisille kuin muillekin koirille. Kissatestiä minulle ei ole tehty, mutta en ole reagoinut ainakaan eläinsuojan kissatarhaan, jossa kissat saavat myös ulkoilla. Arvion mukaan voisin soveltua myös lapsiperheeseen, mutta adoptiot perheisiin, joissa on pieniä lapsia, tehdään aina tapauskohtaisesti. Koska olen asunut kerrostalossa, olen siisti tyttö. Kaikin kaikkiaan olen tullut tutuksi aika monen talon tavan kanssa. Voisin siis soveltua monenlaiseen kotiin ja perheeseen.
Minulla on jopa aivan erityisiä ihmisiä täällä, henkilökohtaisia vapaaehtoisia hoitajia Ukrainasta. He tulevat kävelyttämään minua joka viikonloppu. He ja tarhan väki ihmettelee kovasti, miten kaltaiseni joviaali, suloinen ja ystävällinen koiraneito ei ole saanut vielä melkein vuoden tarhalla olon jälkeen uutta kotia. Koiratarhan omistaja kuvaa minua hämmästyttäväksi tytöksi. Pääsin edustusmatkalle Vilnaan rescuekoiraseminaariin ja sain nukkua hotellihuoneessa. Minua kehuttiin siistiksi ja sosiaaliseksi matkakumppaniksi.
Ehkäpä sinne Suomeen haukahtelu kannataa. Olisiko siellä minulle paikkaa, jonne saan tulla kaikkine karvoineni? Saisinko tulla jäädäkseni? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.