Olen saanut oman kodin 09.2024 ♥
Tulin tänne Keturkojo Viltiksen koiratarhalle Liettuan Alytukseen kun 91-vuotias emäntäni joutui muuttamaan hoivakotiin. Olin koko elämäni siihen mennessä asunut tämän iäkkään naisen pihalla Prienain kylässä, noin 30 km Alytuksesta. Kun emäntäni muutti hoivakotiin, katsoi hänen tyttärensä, että minun oli aika lopettaa maanpäällinen taipaleeni. Onneksi naapuri puuttui peliin ja toi minut tänne turvaan auttaen jopa vähän myös eläinlääkärikulujen maksamisessa.
Tämän turvakodin nimi, jonne päädyin tarkoittaa suomeksi ”Nelijalkaisen toivoa”. Sitä se minulle toden totta merkitsee, ennen kaikkea viimeistä toivoa, sillä kun tulin tänne, minulla oli viheliäinen syyhypunkkitartunta, joka oli edennyt niin pitkälle, että olin täysin karvaton, kylmissäni ja kivuissani.
Syyhypunkki teki elämästäni tuskallista, sillä elin jatkuvan voimakkaan kutinan keskellä, enkä voinut olla raapimatta itseäni. Iho ja turkki olivat huonossa kunnossa ja olin melkein täysin kalju. Raavin itseni ruville, eikä kutina ottanut loppuakseen edes öisin. En pystynyt edes nukkumaan kunnolla, koska oli pakko aina vain rapsutella. Täytyy myöntää, että tämä pieni koira oli tuolloin todella väsynyt ja stressaantunut.
Koiratarhalle tullessani minulle määrättiin hoitoa ja karanteenia, enkä saanut mennä ulos tai olla tekemisissä muiden eläinten kanssa. Minua pestiin määrätyllä shampoolla kahdesti viikossa, mistä pidin kovasti, koska se vähensi kutinaa. Katsohan kuvat ajalta, jolloin olin juuri saapunut tarhalle ja olin huonossa kunnossa. Pikkuhiljaa kutina alkoi helpottaa ja ihoni parantua. Yli kuukauden jälkeen eläinlääkäri päätti karanteenin ja aloin jopa nauttia elämästä, vaikkakin karuissa tarhaolosuhteissa.
Nyt olen kirjaimellisesti luonut nahkani uudelleen! Turkki on kasvanut takaisin, enkä levitä enää sitä ikävää infektiota. Voin nauttia elämästä ilman jatkuvaa kutinaa ja epämukavuutta, mikä on suurenmoista. Eläkoon nelijalkaisten toivo!
Tai no, yhdellä jaloistani ei ollut onnea, sillä äskettäin etujalkani otti takapakkia, kun siihen tuli oudon tuntuinen paise varpaan keskelle, eikä se parantunut itsekseen. Pääsin retkelle Kaunasiin, jossa tassuni kuvattiin röntgenillä ja myös ortopedi katsoi sitä. Onneksi varpaat olivat ihan kunnossa, paiseen syyksi löytyi pieni, valkoinen vierasesine, melkein kuin puolen riisinjyvän kokoinen. Se poistettiin ja haava suljettiin ompeleilla, jotka sulavat itsestään. Todennäköisesti vaiva ei uusiudu, mutta uuden omistajani on hyvä olla tietoinen asiasta kaiken varalta.
Karanteeniaika ja kipeä tassu rajoittivat sen verran liikettäni, että minusta tuli vähän pullukka. En kuitenkaan ole ylipainoinen, mutta omistajani tulisi pitää linjani hallinnassa. Dieettini vuoksi saan kevyttä kurkkua herkkujen sijaan. Ja mikä parasta, tykkään tosi paljon kurkuista ja syön myös mielelläni omenalohkoja!
Tällä tarhalla tulen melko hyvin toimeen muiden koirien kanssa, mutta saatan hieman provosoitua, jos toinen koira tunkeilee liian lähelle. Asun täällä tarhalla isomman Migelis-koiran kanssa, mutta minä olen se pieni pomo. Kun kämppikseni väistää minua, sujuu yhteiselomme! Olen ystävällinen joidenkin koirien kanssa, mutta saatan reagoida hihnassa toisiin. Voisin sopeutua elämään toisen eläimen kanssa, mieluiten ei-dominantin koiran, tai yhtä hyvin voisin olla ainoa lemmikki. Varauksellinen suhtautumiseni muihin koiriin todennäköisesti johtuu stressaavista tarhaolosuhteista.
Rakastan ihmisiä kovasti ja olen ystävällinen lasten kanssa. Aluksi saatan hieman arastella, mutta rohkaistun nopeasti ja nautin paljon rapsutuksista, kun ruvet kehossani ja mielessäni ovat hienosti parantuneet.
Ymmärrän talon säännöt hyvin enkä tuhoa tavaroita, vaikka joskus saattaa vielä tulla sisälle pissalätäkkö. Tämä on yleistä tarhakoirilla, joilla ei ole säännöllistä tai tarpeeksi tiheää ulkoilurytmiä. Tunnun kuitenkin tiedostavan homman nimen, että tarpeet tehdään ulos. Tarhakoirilla viimeistään kotiuduttuaan tilanne usein korjaantuu kotona melko nopeasti. Olen hienosti käsiteltävissä, minua saa esimerkiksi nostaa, enkä ole siitä moksiskaan. Syyhyn karkoittamisessa opin myös nauttimaan kylvyistä!
Uskon, että minusta olisi moneksi. Esiinnyin jopa kerran liettualaisessa uutislähetyksessä, jossa annoin kasvot kodittomalle koirakansalle! Voisin olla koko perheen lemmikki, kumppani yksinäiselle tai aikuistalouden silmäterä! Voisin tottua myös kerrostaloelämään, sillä olen aika siisti ja hiljainen. Lisäksi olen vielä nuoreksi senioriksi aktiivinen, joten olen ihanteellinen kaveri kävelyille.
Olisko minusta uudeksi ystäväksesi? Rakkaudella Marlis. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
