Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Meskenas

1.3.2022

Olen upea koira, kaikkien ystävä.

Jotkut koirat joutuvat tarhalle, toiset pääsevät. Minä pääsin tarhalle. Omistajani olivat huonokuntoisia 80-vuotiaita ja minä olin heidän elävä ovikellonsa ketjussa kiinni pihan perällä. Omistajien tytär toi minut tarhalle, kun huomasi, että en saanut edes minimimäärää hoitoa vanhempiensa tilalla. Ihana nuori koira, kuten minä, sääli ja harmi.

Lapset ulkoiluttavat minua tarhalla ja leikkivät kanssani, olen avoin ja rohkea. Tykkään myös muista koirista ja kissoista. En ole mikään hurjan villi nuori koira, vaan vähän rauhallisempi yksilö.

Ei ole mikään salaisuus, että jos meidän huonoissa oloissa asuvien maalaiskoirien omistajat eivät anna meitä pois suosiolla, niin joskus tarhan ihmiset ovat ovelia ja uhkarohkeita. Tarinoita on monia. Erityisen hauska on Mazas Draugas tarhan vapaaehtoinen rouva, hänkin jo yli 70-vuotias ja intohimoinen eläintensuojelija. Kypsään ikään ehtivänä tälle rouvalle on yksi hailea mitä muut ihmiset hänestä ajattelevat ja mihin vaaraan hän itsensä laittaa koirien paremman elämän vuoksi. Eräässä maalaistalossa asui supersöpö pikkukoira, ketjussa. Omistajat olivat oikein kunnolla alkoholisoituneita. Ei siis normaalia maalaiselämää, humalassa viikonloppuna, pyhinä ja koulujen alkaessa. Enemmänkin humalassa vuoden jokaisena päivänä. Rouva ajeli tämän pihan ohi usein ja pysähtyi välillä kysymään omistajilta, minkä takia he pitävät koiraa yksin pihalla. Kyselyihin suhtauduttiin uhkaavasti. Monta isoa humalaista miestä vastaan pikkuinen eläkeläisrouva. Huh. Sitten eräänänä päivänä oli oikein kurja sateinen päivä ja tuo pikkukoira oli vähän pulassa. Koirankopin edustalla oli 20 cm vettä ja koiralla ei ollut mitään mahdollisuutta siirtyä kuivemmalle alustalle, sen verran lyhyitä nuo maalaiskoirien ketjut ovat. Rouva sai tarpeekseen. Sinä iltana hän hiipi pihalle työkalujen kanssa, irroitti koiran ketjun, nosti märän ja kylmissään olevan koiran syliinsä ja hipsi pois pihalta ennen kuin kukaan huomasi mitään. Oletko ikinä yrittänyt irroittaa ketjukoiria ketjuistaan? Se ei ole niin helppoa. Mahtava suoritus 70-vuotiaalta rouvalta kylmänä ja sateisena iltana.

Paras palkka eläintensuojelijoille on nähdä koirat uusissa perheissä onnellisina. Kuka saa kunnian lähettää minusta kuvan oman kodin lämmössä ja sohvannurkassa köllöttelemässä?