Mimi

Sukupuoli:

Syntymäaika: 01.2020

Koko: n. 40 cm, 7,2 kg

Kotimaa: Liettua

Tarha: SOS Gyvunai

Sijainti: Omassa kodissa

Kotiutunut: 07.2023

Saapunut tarhalle: 09.2020

27.4.2023

Olen Mimi, suloinen ja vaatimaton pieni arkajalka, joka etsii kotia erittäin koirakokeneesta ja rauhallisesta kodista. ♥

Olen saanut oman kodin 07.2023 ♥

21.05.2023

Heippa, tässä vähän kuulumisiani tarhalta. Olen kuulemma rohkaistunut lyhyessä ajassa huomattavasti. Vaikka vieläkin olen, ja varmaan tulen aina olemaan arkajalka, olen kuitenkin löytänyt luottamuksen ihmiseen. Ja se jos joku tuntuu ihmeelliseltä. Annan tuttujen hoitajien jo silittää minua, enkä juokse karkuun, kuten aikaisemmin tein. Rakastan kävelyitä, jo pelkästään hihnan näkeminen saa minut pyörähtelemään onnesta. Kuulemma silloin alan laulaa ja tanssahdella ja annan jopa hihnan itselleni ilman mutinoita.

Etsin kotia rauhallisesta perheestä, josta löytyy aikaa ja kärsivällisyyttä kaltaiselleni kovia kokeneelle herkälle koiralle.

27.04.2023

Päädyin koiratarhalle pihalta, jonka talossa asui alkoholisoituneita ihmisiä. En tiedä kutsuako heitä omistajiksemme vai eikö, sillä he eivät tuntuneet välittävän meistä vapaasti juoksentelevista ja lisääntyvistä koirista tuon taivaallista. Kun meidät haettiin koirasuojaan, olin erittäin ujo ja arka, kuten muutkin koirat samasta naapurustosta. 

Täällä koirasuojassa olen edistynyt hieman, mutta vauvan askelin. Minusta kuulemma huomaa, että haen kontaktia ihmiseen. Nuuhkin kuulemma uteliaasti ihmisiä vapaaehtoisten saavuttua huoneeseeni, mutta edelleen minua pelottaa ihmiskohtaamiset kovasti, sillä olen hyvin herkkä koira. Vaikka minua pelottaakin kovasti, otan jo namipaloja kämmeneltä, enkä tiukimmassakaan tilanteessa ole osoittanut aggressiota ketään kohtaan, vaan alistun. 

Minut on otettu tässä sosiaalistamisen varhaisessa vaiheessa mukaan adoptio-ohjelmaan, sillä tarhan väki arvelee, että kahdenkeskinen aika voisi hyödyttää ja nopeuttaa ihmisiin tottumista huomattavasti. Täällä koiratarhalla en nimittäin saa tarpeeksi ihmiskontakteja. 

Olen täällä tarhalla kuitenkin juuri niin kauan kuin tarvitsee. Olen onnekas, sillä päädyin koirasuojaan, jolla on erittäin hyvä maine ja halu auttaa minua eteenpäin matkalla kotikoiraksi. Viime aikoina ovat aloittaneet sellaisen kummallisen asian kuin hihnaharjoittelu. En ihan käsitä, miksi minut kytketään sillä tavoin kiinni. Aikaisemmin kun olen asunut kirjaimellisesti pellolla. Ehkäpä tämäkin suuri mysteeri vielä ratkeaa. 

Tulen tarvitsemaan kodin, jossa on vankkaa kokemusta kaltaisistani aroista koirista. Tässä kodissa tulisi olla ymmärrystä siitä, ettei edistys tapahdu silmänräpäyksessä vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Uudessa kodissani minun tulisi saada edetä oman tahtini mukaisesti, niin että tulen hakemaan kontaktia, mikäli sitä kaipaan. Muuten minun tulisi saada olla rauhassa, levätä ja tankata luottamusta.

Näillä näkymin minusta ei ole perhekoiraksi, sillä esimerkiksi lasten äkkinäiset liikkeet pelottaisivat minua. Ideaali paikka minulle olisi rauhallisessa asuinympäristössä yhden tai kahden ihmisen vakiintuneessa taloudessa. Muut koirat tuovat minuun itsevarmuutta, joten koirakaveri olisi toivottava. Pidän myös kissoista. Sopisin siis hyvin myös kissatalouteen.

Löytyisikö sinulta osaamista ja paikka sydämessäni tällaiselle arkajalle? Luottamuksen synnyttyä olisimme varmasti erottamattomat. ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.