Asuin kerrostaloasunnossa ikäihmisten luona. Mutta sitten pappa menehtyi, eikä siinä vielä kaikki. Myös mammani sairastui äkillisesti todella vakavasti, eikä kyennyt enää pitämään minusta huolta. En päässyt enää kävelyille, enkä saanut leikkiä. En voinut tehdä enää mitään muuta kuin istua hiljaa mamman vieressä. Jouduin tekemään kaikki tarpeeni sisälle asuntoon.
Pääsin onneksi pois sieltä tänne Mazas Draugasin tarhalle. Olin alkuun todella arka ja pelokas. Mutta jo muutaman päivän kuluttua huomasin, että nämä ihmiset ovat todella ystävällisiä ja haluavat vain minun parastani. Niinpä minusta kuoriutui todella ystävällinen ja kaikin puolin mukava hauveli. Rakastan lähteä kävelylle, ja leikkiminen tuntuu aivan ihanalta näiden vuosien jälkeen ilman aktiviteetteja ja virikkeitä.
Olen todella ystävällinen kaikille ihmisille. Lisäksi tulen erittäin hyvin toimeen muiden lajitoveireideni kanssa. Siten sovellun hyvin monenlaiseen kotiin. Olen pienikokoinen, joten en edes vie paljon tilaa asunnosta. Löydätkö sydämestäsi minun kokoisen palan, jostta voisit tarjota minulle ikioman loppuelämän kodin ♥