Olen saanut oman kodin 05.2023 ♥
Päivitys kotihoidosta 27.4.2023
Mainio Mo täällä huhuaa adoptiohakemuksia kotihoidosta käsin. Olen ollut täällä Suomessa jo yli kuukauden enkä ole saanut yhtään hakemusta.
Kotihoitajani mukaan olen reipastunut todella paljon. Hakeudun viereen sohvalla ja sängyssä, tykkään silityksistä ja ihmisen pusuttelu on ihan parasta. Olen vähän ruvennut leikkimäänkin. Tykkään etenkin piilotella palloja. Haluan myös osallistua kaikkeen, mitä ihminen tekee.
Olen tottunut kotihoitajan lukuisiin muihin koiriin vaikka isoja vähän edelleen arastelen. Murahtelun olen kuitenkin lopettanut ja yhteiselomme sujuu oikein sujuvasti. Ei tule riitaa ruuasta eikä muustakaan ja nukun mielellään niiden kanssa lähekkäin.
Ja mainostaisin siis vielä, että olen täysin sisäsiisti ja hihnassakin kuljen nätisti. Laitahan siis hakemusta tulemaan. Minua voi tulla moikkaamaan tänne Mäntsälään niin voin näyttää, miten mainio minä todella olen.
Päivitys kotihoidosta 19.3.2023
Minua onni potkaisi ja pääsin 18.3.2023 kotihoitoon Suomeen.
Kotihoidossa en vielä hakeudu ihmisen lähelle, mutta olen minä jo heiluttanut vähän häntää ja kättäkin lipaissut, kun kotihoitajani on lähestynyt minua. Tällä minun kotihoitajalla on paljon muitakin koiria. Niistä en niin piittaa ja vähän murahtelen, jos tulevat mielestäni liian lähelle. Tarpeeni olen tehnyt ulos ja kotihoitajani kehuu, että kuljen hienosti hihnassa vaikka ohi ajavat autot vähän jännittävätkin.
Täällä minä nyt sitten harjoittelelen kotikoiran elämää kunnes joku tarjoaa minulle sitä loppuelämäni kotia. Voisitko se olla sinä?
Tarhalla ollessani
Tarhan väki yritti saada minua kiinni puolen vuoden ajan. Juoksentelin kaduilla hyökäten ihmisten ja muiden koirien kimppuun. Mutta joka kerta, kun ihmiset yrittivät tulla lähelleni, otin jalat alleni ja pakenin. Ihmisiä säälitti nähdä minut makaamassa kadulla kylmällä ilmalla, mutta he olivat jo luopuneet toivosta saada minut kiinni.
Sitten tuli uusi vuosi ja ilotulitus. Pelästyin sitä pauketta niin kovasti, että olin peloissani juossut isoon kuoppaan, josta en päässyt omin avuin ylös. Lopulta palomiehet nostivat minut ja luovuttivat tänne Penkta Kojan tarhalle turvaan.
Olen nyt jo rohkeampi, enkä enää hyökkää ihmisten tai muiden koirien kimppuun. Olen osoittanut tulevani myös hyvin toimeen lasten kanssa. Tarvitsen kuitenkin kodin, jossa on riittävästi kärsivällisyyttä ja kokemusta meistä aroista ja ujoista hauveleista. Olen kuitenkin vielä nuori koira, joten rakkaudella ja ajan kanssa saat minusta ikuisesti kiitollisen, uskollisen ja rakkaimman ystäväsi.
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
