Olen saanut oman kodin 07.2023 ♥
Koiratarha, johon päädyin, oli kuullut minusta jo joitakin kuukausia ennen saapumistani, sillä minusta oltiin tehty useita soittoja, jossa minun kerrottiin juoksentelevan vapaana kadulla. Tiettävästi minulla oli omistaja, joka ei kuitenkaan etsinyt tai kaivannut minua. Kuitenkin kun häneltä pyydettiin minun luovuttamistani tarhalle, muodostui minusta tärkeä omaisuus, josta ei haluttu luopua. Sain ainakin yhdet pennut, joita omistani tarjosi eri ihmisille.
Elämässäni tapahtui käänne, kun perhe päätti muuttaa kotoaan vuokra-asuntoon. Asunnon omistaja ei kuitenkaan antanut koiran muuttaa mukaan, joten perhe luovutti minut koiratarhalle. Pääsin pois ankeasta ulkohäkistä, josta näet kuvan ohessa.
Kun koiratarhan omistajan saapui hakemaan minua, aisti hän välittömästi, että olin elänyt rakkaudettomassa ympäristössä. Omistajan aikuinen tytär, joka oli luovuttamassa minua, ei esimerkiksi tiennyt, kuinka minut olisi pitänyt nostaa autoon. Näytti ikään kuin siltä, ettei hän ollut koskaan koskenut minuun. Näytti myös siltä, että hän pelkäsi minua, mutta tosiasiassa minulla on syytä pelätä ihmistä, sillä epäilyt siitä, että minua on lyöty, ovat vahvistuneet tarhalla ollessani. No se siitä, pääsin ihan nätisti autoon, tämä nainen kääntyi sanaakaan sanomatta pois, samalla kun auto, jossa istuin, karautti kohti parempaa tulevaisuuttani.
Joitakin kuukausia tarhalla ollenssani olen osoittautunut rauhalliseksi, mutta en erityisen onnelliseksi. Yleensä tässä vaiheessa meidän pelastettujen häntä alkaa vispata, kun vapaaehtoinen saapuu aitauksen luokse, mutta minä vain vähäeleisellä tyylilläni olen, katson ja odotan. En edes ihan tiedä mitä odotan. Vaikka koiratarha ei olekaan paras toipumisen paikka, edistystä on kuitenkin näkyvissä. Tarvitsen vain aikaa tottuakseni tähän kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen. Ihmisen kosketus ja huomio ovat minulle vielä käsittämättömiä asioita. Vaikka olenkin ”vakava” tyttö, ilman hymyn häivää, tarhalla uskovat, että ajan myötä minun oikea persoonani alkaa kuoriutua.
Tarhalle saapuessani olin hyvin laihassa kunnossa, joten ruoka on minulle erittäin tärkeä asia. Tästäkään huolimatta en vartioi ruokaani, joka on melko poikkeuksellista kaltaiselleni kovia kokeelle selviytyjälle.
Minulle sopisi koti, jossa on kokemusta aroista koirista ja jossa on kärsivällisyyttä antaa aikaa sille, että löydän itseni ja asetun uomiini. Tulen hyvin juttuun muiden koirien kanssa ja itsevarma koirakaveri olisikin hieno lisä ja auttaisi varmasti sopeutumisessani. Voin asua myös kissataloudessa, sillä entisessä kodissani asui myös kissa. Entisessä kodissani asui myös pieniä lapsia. Olen siis tottunut lapsiin, mutta voisi olla hyvä, etten ainakaan ihan pienimpien kanssa jaa taloutta.
Osaan kävellä jo kauniisti hihnassa, ja olen mitä parhainta kävelyseuraa. Voisitkohan sinä tukea minua ottamaan seuraavan, rohkeutta vaativan askeleen kohti onnellista loppuelämää? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
