Juoksin joka talosta toiseen tosi nälkäisenä ja kylmissäni. Tarvitsin kovasti paikan, jossa synnyttäisin vauvani. Ihmiset vain ajoivat minut pois kaikkialta, eivät todellakaan halunneet ruokittavaksi tyttökoiraa ja vielä sen pentuja.
Onneksi löysin navetan, jonka ovi oli auki ja pääsin sinne sisälle. Synnytin ihanaiset pienet tyttöpennut. Ihmiset löysivät minut ja onneksi soittivat eläinsuojeluyhdistykseen. Uhkasivat kyllä kaikin tavoin päästä meistä eroon ja se oli pelottavaa. Pelkään ihmisiä tosi paljon. Onneksi meidät vietiin turvaan.
Katsoin lapsieni perään pitkään, kun erottiin. Lapset lähtivät eri koteihin, minä myös kotihoitoon. Minulla on nyt lämmin, saan ruokaa ja minua hiljaa silitellään.
Olen nähnyt elämässäni paljon pahuutta ja minua on kohdeltu aina huonosti. En ole silti ihmisille vihainen, enkä osoita heille aggressiivisuutta.