Etusivu / Adoptio / Enkelit / Naidas

9.4.2023

Olen Naidas, professoriksikin kutsuttu koiratarhan stara, joka pelastui julkiselta koiratarhalta yksityiselle tarhalle. Luonnettani kuvataan kultaiseksi, rehdiksi ja reippaaksi. Minulla olisi vielä paljon annettavana. Vain oma kotini puuttuu. ♥

Siirtynyt sateenkaarisillalle 08.2023. Hyvää matkaa!

Saavuin tänne Linksmosios pedutes koiratarhaan todella onnekkaan sattumuksen seurauksena, kun itse koiratarhan omistaja teki vierailun kunnalliselle tarhalle, jossa hänen oli määrä valita yksi koira omaan tarhaansa. Täällä kunnallisella tarhalla odotin minä, monen muun hylätyn kaverin tavoin, odottamassa seuraavaa siirtoamme. Jostain syystä onnistuin kuulemma ”puhumaan” tälle ihmiselle ja minut valittiin matkaan. Toinen videoista kertoo tästä ensikohtaamisestamme. 

Olen selvästi ymmärtänyt päässeeni parempaan paikaan, jossa minun on hyvä olla. Ilmeisesti olen osannut olla täällä koiratarhassa ihan siivosti, sillä luonnettani kuvaillaan mitä ylistävimmin sanoin. Koiratarhan omistajan mukaan, taidan olla hänen yksi lempiasukeistaan, olen kuulemma kerrassaan mahtava, iloinen, ystävällinen ja fantastinen koira.

Olen saanut lisänimen ”professori”, koska joskus kuulemma vaikutan siltä, että tiedän enemmän kuin muut… No tiedä häntä. Toisaalta, onhan sitä jo tässä hieman varttuneemmassa iässä nähty elämää. Hötkyillä ei ainakaan tarvitse. 

Vaikka olen olemustani rauhallinen, on syytä kuitenkin muistaa, että minussa on alkukantaista ja aktiivista siperianhuskyä. Olen sitten puhdasrotuinen siperianhusku (rotuasiakirjoja minulle ei kuitenkaan ole) tai niin kutsuttu husky-mix, on hyvä tietää, että rotu on luotu reki- ja työkoiraksi. Minulle on luonteenomaista olla aktiivinen ja kanssani voisi harrastaa vaikkapa talviaktiviteetteja. Arvaan, että luonnostani osaisin vetohommia, esimerkiksi vetää hiihtäjää, vaikka tuskinpa minua on koskaan käytetty tähän itselleni luontaiseen tehtävään.

Todennäköisesti olen entinen pihan perälle teljetty vahtikoira, mutta vahdiksi minusta ei juurikaan ole. Jo pelkästään rotukuvauksen perusteella voidaan todeta, että rodulla ei ole vahtikoiran ominaishalua, emmekä lähtökohtaisesti ole epäluuloisia vieraita kohtaan, eikä meissä ole tappelunhalua.  

Minulle sopisi parhaiten koti jostain rauhallisemmalta alueelta luonnon helmasta. Aidattu, turvallinen piha, jossa saisin käyskennellä vapaasti, olisi minulle ihanteellinen vaihtoehto. Lähtökohtaisesti minut luovutetaan vain sisäkoiraksi, mutta jos ulkotarha tulee kyseeseen, käsitellään asia tapauskohtaisesti olettaen, että tilat ovat tarkoituksenmukaiset, modernit ja Suomen eläinsuojelulain vaatimusten mukaiset.  Me huskyt saatamme haukkua jonkin verran ja näin ollen asuminen rivi- tai kerrostalossa saattaa muodostua haasteeksi. 

Laumaviettisenä rotuna olen hyvin sosiaalinen ja minulle tekisi hyvää, että kodissani olisi ainakin yksi koirakaveri. Yksinäinen siperianhusky on kuulemma harvoin onnellinen. Kissatalouteen minua ei suositella. Uskon pitäväni lapsista, mutta nk. ”lapsitesti” voidaan tehdä tarvittaessa.

Koirapuistokoirina me huskyt saatamme olla haastavia, mutta kuten videoistakin näkee, ainakin meikäpoika on tullut juttuun kuulemma (ja kirjaimellisesti) kaikkien tapaamieni koirien kanssa. 

Minulla tuntuu olevan myös täysi luottamus ihmisiin. Olen antanut käsitellä itseäni hienosti. Vain kerran tarhan väki on nähnyt minut tyytymättömänä ja se on tapahtunut juuri tultuani kunnan tarhalta, kun minulla oli korvassa hoitamaton ja kivulias korvatulehdus. Tällä hetkellä korvani ovat kunnossa ja olen muutenkin hyvässä kunnossa. 

Olisin kuulemma valmis valloittamaan loppuelämän kotini ja oman ihmiseni. Tarhalla uskovat, että kaltaiseni sydäntenmurskaajalla saattaisi olla ihan hyvät saumat voittaa siinä niin kutsutussa kotilotossa. ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta, kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.