Meidän rutiineihin kuuluu aamupala ja häkkien siivouksen aikana ulkotarhassa hengailu, sitten iltapäivällä tai illalla lenkki vapaaehtoisten kanssa, jos heitä ilmaantuu tarhalle ulkoiluttamaan koiria. Nykyisin vapaaehtoisia on tosi paljon ja vain pahimmilla säillä tarha joutuu kuuluttamaan sosiaalisen median kautta lisää ihmisiä paikalle, että me kaikki 100 koiraa saataisiin oma lenkkiaika.
Ihan mahtavaa, että näitä vapaaehtoisia tulee niin paljon. Niin me entiset maaseudun ketjukoiratkin opitaan kulkemaan remmissä.
Olen vaarassa jämähtää tänne tarhalle eikä tuota ikääkään enää vähemmän tule. Tarhan ihmisillä on tosi vaikea työ. Toisaalta he haluavat meidät omiin, rakastaviin koteihin mahdollisimman nopeasti, toisaalta he haluavat odottaa juuri sitä oikeata perhettä. Miksi me pelastamme koiria maaseudulta ketjusta perunaillallisen ääreltä jos annamme koirat sitten uuteen kotiin, jossa odottaa ketju ja perunaillallinen? Fiksua puhetta.
Tarhalle tulee nimittäin paljon paikallisia adoptioperheitä, joiden kohdalla hälytyskellot soi heti. Tarhan ihmiset tunnistavat jo perheet, jotka etsivät elävää ovikelloa pihan perälle. Heille ei anneta koiraa. Meillä ei ole vihaisia koiria. Meillä ei ole isoja koiria. Meillä ei ole haukkuvia koiria. Meillä ei ole koiria, jotka eivät tarvitse paljon ruokaa. Meillä ei ole leikkaamattomia koiria. Korvat heiluu ja nenä kasvaa kun tarhan ihmiset valehtelevat tarpeen tullessa.
Vaikeampi on tunnistaa niitä perheitä, jotka ovat tosi nuoren ja modernin ja ihanan näköisiä, mutta syvällä sydämmessään heille koira on kuitenkin ulkokoira. He hakevat koiraa isoäidille maaseudulle turvaksi ja tueksi. Kesämökin pihalle koirankoppiin, onhan talvella siellä joku naapuri joka käy heittämässä koiralle ruokaa kerran viikossa kun perhe on palannut kesämökiltä kaupunkiin.
Silloin koira, kuten minä, joutuu odottamaan sitä oikeata perhettä. Olen juuri sopivan iso ja karvainen ja energinen, että minusta saisi hyvän vahtikoiran pihalle. Mutta minä en halua olla vahtikoira. Haluan olla ihmisen paras ystävä. Koira, jonka turkkia harjataan ja hampaita puhdistetaan. Koira, joka pääsee lenkeille ja koirapuistoon ja saa asua talon tai asunnon sisällä. Koira, joka pääsee koirakouluun ja oppii ottamaan kontaktia omistajaan ja josta tulee ihan sosialisoitu ja rakastavainen. Sitä odotellessa.