Kuulumisiani nykyisestä kodistani 10.7.2023
Annapas kun kerron itsestäni lisää. Päädyin Penkta Kojan isolle koiratarhalle, joka sijaitsee n. 40 kilometriä Kaunasista Linksmakalnis-asuinalueella, kun minä ja pieni pentuni pääsimme pois syrjäytyneen ihmisen ikeestä.
Pentuni ja sen jälkeen minä jatkoimme kumpikin tykönämme omiin uusiin koteihimme. Minä päädyin Suomeen ystävällisen ihmisen luokse, sain kokea olevani rakastettu perheenjäsen. Pienen alkutotuttelun jälkeen minusta tuli pian talouden toisen koiran kanssa parhaita kavereita, mutta kissat olivat minulle kerta kaikkiaan liikaa.
Olen kuulemma fiksu, ellen jopa viisas. Samalla osaan laskea. Jos toiset koirat saavat huomiota, on se minulta pois! Samalla myös olen tavattoman tärkeä koira. Ihmiset, joita lähtökohtaisesti palvon, ei tule nimittäin toimeen ilman hengenpelastuspalveluitani. Teenkin parhaani puolustaakseni omaa pääjalkaistani noilta kauheilta kissapedoilta! Eli lyhyesti sanottuna: En sovi kissakotiin.
Tuohon vahtiviettiin liittyen, edellinen omistajani antaa uudelle omistajalle hyvän vinkin. Yöksi kannattaa sulkea sälekaihtimet! Minulla on nimittäin pakottava tarve tutkailla ympäristöni muutaman kerran yössä, ja jos näen ulkona jotain epäilyttävää, lupaan, ettei talossa nukuta enää siinä vaiheessa. Olen täysin vakuuttunut, että tätäkin ihminen tarvitsee!
Suhtautumiseni muihin koiriin on ristiriitainen. Näennäisesti tulen muiden koirienkin kanssa ihan mukavasti juttuun, mutta olen epavarma heidän suhteen. Uuden omistajani onkin tärkeää tietää, että jos omaan tilaani kajotaan liikaa, saatan näykkäistä toista koiraa, jopa hyökätä. Omistajani onkin hyvä seurata käytöstäni, sosiaalistaa minua pikku hiljaa ja oppia tuntemaan merkit, kun minulla keittää yli. Ennen kuin kuppi menee niin kutsutusti nurin, havaitsee kokenut koiraihminen minussa signaaleja, joita olen lähetellyt ennen malttini menettämistä. En erityisemmin kaipaa toisia koiria, tai siis niitä kilpailijoita elämääni, mutta voin kuitenkin kaveerata tuttujen koirien kanssa säädyllisesti, esimerkiksi yhteislenkit sujuvat ongelmitta. Toisten koirien ohittaminen sujuukin ongelmitta, koska olen melko välinpitämätön muita koiria kohtaan ulkosalla.
Toisinaan yllyn jopa rajuihin leikkeihin ja vaikka en haluaisi satuttaa, saatan käyttää leikissä paljon tassuja ja suuta/hampaita. Parempi onkin, että ihmiseni eivät vie minua liian vaativiin tilanteisiin muiden koirien kanssa. Saattaa olla, että suhtautumiseni muihin koiriin muuttuu paremmaksi ajan myötä, mutta ainakin toistaiseksi, suhteellisen äsken tarhalta tulleena näen toiset koirat kilpailijoina.
Saavuttamani paikka ihmisen kainalossa on jotain sellaista suurta, josta hullaannun. Muutun sellaiseksi onnesta soikeaksi koiranpötkyläksi, kun saan ihmisen huomion. Ei siihen väliin mahdu enää ketään karvaista olentoa, eihän? Sano se minulle! Minä haluan olla se ainut, sillä taidanpa olla hieman mustasukkaista tyyppiä.
Etsinkin paikkaani ainoana lemmikkinä ja koirakokeneesta aikuistaloudesta. Vaikka olen todella valloittava persoona, uudelta omistajaltani kysytään pitkäjänteisyyttä ja aktiivista otetta, jotta epävarmuuteni ei ota valtaa, vaan energiani kääntyy eduksi ja pelkoni pois.
Ihmistä kohtaan en sen sijaan ole osoittanut mitään aggressiota, vaan olen lempeä ja rakastava. Annan käsitellä itseäni hienosti. Jopa hampaiden pesu käy palkattuna, kuten myös suihkuttelut ja kynsien leikkuut.
Olen muuten melkonen energiapakkaus, nopea ja ketterä, mutta osaan myös rauhoittua hienosti. Eroahdistusta minulla ei ole, vaan nukun suurimman osan ajasta rauhallisesti odottaen ihmistäni kotiin.
Minusta sanotaan, että kunhan saan asettua rauhassa uuteen kotiini, kuoriutuu minusta upea harrastekaveri. Minulle metrisen aidan yli hyppääminen ei ole ongelma, joten esim. agilityä voisin harrastaa. Tämä hyppimistaidokkuuteni on hyvä ottaa huomioon uudessa kodissani. Yli 150 cm aidan yli ei ole päässyt. Paras hetki päivässä on valjaiden esiin kaivaminen, koska se tietää yhdessä lenkkeilyä. Osaan kulkea hienosti vetämättä.
Lempipuuhiani on touhuta ihmisen kanssa. Vaikka olenkin vauhdikas, on minulla rauhoittumisen taito, osaan myös keskittyä hienosti. Koska olen päässyt kotikoiran elämään kiinni, on minulla hallussa jo muutamia peruskäskyjä. Opin uusia juttuja kuulemma todella nopeasti.
Minulla on huomattu olevan hieman herkkä vatsa, mutta hypoallergeenisen ruokavalion kanssa olen pärjännyt hyvin.
Sopisin aikuiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa. Olen saanut paljon eväitä kotikoiraksi. Nyt kun tiedetään hyvin millaista uutta kotia minä tarvitsisin, heitän varovaisen toiveen iloille, Jospa nyt tärppäisi? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.