Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Pijus nyk. Max

4.5.2023

Hei, olen kiltti, hauska ja suloinen hauveli nimeltäni Pijus. Toivon löytäväni Suomesta rakastavan loppuelämäni kodin ♥

Päivitys 4.5.2023

Olin onnekas ja pääsin Suomeen opettelemaan kotikoiran elämää huhtikuussa 2023. Palasin nyt kuitenkin kodinetsijäksi itsestäni riippumattomista syistä. Olen rento ja rauhallinen koira, ja tykkään lapsista ja laiskottelusta. Rapsutukset ovat erittäin tervetulleita, kuten ovat myös palloleikit ja purulelut. Sisäsiisti olen ollut alusta saakka, enkä juurikaan hetkahda ympärillä olevista äänistä. Yksin oloa en ole vielä ehtinyt kokeilla, mutta uskon ettei sekään tule olemaan ongelma. Minusta saisikin mukavan rauhallisen koirakaverin melkein kotiin kuin kotiin, tosin oma piha olisi kyllä tosi kiva juttu.

Tarhalla ollessani

Se hetki, kun pääsin ylittämään kohdan, joka oli vuosien saatossa painautunut ruohottomaksi kehäksi koppini ympärille, muutti täysin elämäni. Yhdistyksen vapaaehtoiset muistelivat hetkeä, kun minut luovutettiin koiratarhalle ja raskaitten kahleitten irrottamiseen tarvittiin työkaluja. Niin kauan olin ollut siinä sijoillani. Katsohan video alla, kun päästän ensimmäiset ilopissat juhlan kunniaksi!

Oltuani jo puolisen vuotta tarhalla, vapaaehtoiset ovat todenneet, että olen erittäin hyvä koira ja ystävällinen kaikkien kanssa. Rakastan kaikkea elollista rauhallisella ja huomioon ottavalla tyylilläni. Vaikka, ja ehkä juuri siksi, koska olen ollut ketjukoirana koko ikäni, on minussa charmia, suorastaan henkisyyttä. Soveltuisin monenlaiseen kotiin, enkä vaadi paljoa, lähinnä rakkautta, ruokaa, rapsutuksia ja rauhaa. ♥

22.7.2022

Olen asunut koko elämäni pienessä kylässä ketjukoirana. Ensimmäiset omistajani muuttivat pois ja jättivät minut jälkeensä. Talon uudelle asukkaalle he kyllä sanoivat tulevansa hakemaan minut myöhemmin, mutta heitä ei koskaan kuulunut eikä näkynyt. Niinpä tämä mies on huolehtunut minusta siihen asti, kunnes hän ei enää ikänsä ja terveytensä puolesta jaksanut. Hän soitti Mazas Draugasin tarhalle, josta tultiin yhdessä Suomesta vierailulla olleiden PRF:n vapaaehtoisten kanssa vapauttamaan minut raskaista kahleistani.

Olen siis kantanut kaulassani todella raskasta ketjua koko ikäni. Ruokaa olen saanut ja paijauksiakin silloin tällöin, mutta liikkumaan en ole päässyt enempää mitä ketju on antanut myöten. Tästä kaikesta huolimatta rakastan ihmisiä ja heidän läheisyyttään, eikä mikään voita paijauksia ja rapsutuksia. Olisikin ihana päästä ensimmäistä kertaa elämäni aikana kotiin, jossa pääsisin osallistumaan kaikenlaiseen yhteiseen puuhasteluun, ja olisin yksi perheenjäsenistä. Tarhan väki sanoo minun olevan myös hauska ja huumorintajuinen. Lisäksi tulen oikein hyvin toimeen muiden koirien kanssa.

Sopisin siten hyvin monenlaiseen kotiin. Voisitko sinä tarjota sellaisen minulle? ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta, kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.