Minun tarinani on maailman lyhyin ja tavallisin tarhakoiran tarina. Omistaja sairaalaan, koira tarhalle. No, naapurit ruokkivat minua sen ajan, kun tarhan tytöt madottivat ja rokottivat minut. Koska rokottamattomalle koiralle tarha on vaarallinen paikka. Parvovirus vaanii joka pinnalla itsepäisenä ja mahdottomana tuhottavana.
Tarhallani parvovirukseen kuolee paljon pentuja ja uusia tulokkaita. Onneksi kotihoitopaikkoja on paljon ja ennen tarhalle tuloa meidät yleensä pidetään kotioloissa. Joskus parvovirukseen sairastuu jopa rokotettu koira. Se vain osoittaa rokotussuojan tärkeyden. Millainen suoja viruksia vastaan voi olla koiralla, jonka emäkoiraa ei ole rokotettu ja joka on ehkä vähän aliravittu ja matoinen tarhalle tullessa?
Meidän tarhalla on kaksi omaa eläinlääkäriä ja he tietävät ihan kaiken tarhakoiria vaanivista taudeista. Ensinnäkin meidät aina madotetaan kunnolla. Ruokitaan hyvin. Pidetään kotihoidossa edes minimiajan. Sitten vasta aloitetaan rokotukset. Vähitellen terveytemme ja immuniteettimme kasvaa. Sitten leikkaukset ja vielä rokotuksia. Sitten vasta alamme etsiä uusia koteja. Täydellistä koiranelämäähän tämä ei ole, mutta tytöt tekevät parhaansa hyväksemme.