Olen yksi kolmesta nuorukaisesta, joka hylättiin sisaruksineen julmasti metsään ollessamme vasta pieniä pentuja. Onneksi meidät löydettiin ajoissa, mutta ei yhtään liian aikaisin. Olimme aliravittuja, alipainoisia ja uupuneita. Vaikka minä ja kaksi veljeämme tulimme täpärästi pelastetuiksi, ei toiselle silmälleni ollut enää mitään tehtävissä. Yksisilmäisyys olkoon tunnusmerkkini urheasta elämäni taistelusta. Historiastamme ei sen koommin ole tietoa.
Pääsimme jatkamaan selvitymistarinaamme Penkta Kojan koiratarhan kotihoitajan luokse, sillä suuri ja meluinen koiratarha ei olisi ollut hyvä kasvualusta kaltaisillemme aktiivisille nuorikoille. Olemme viihtyneet kotihoidossa hyvin. Liettualaisen kotihoitajamme mukaan olemme luonteeltamme hyvin samanlaisia. Olemme nuorten koirien tapaan leikkisiä ja vilkkailta kavereita, jotka tarvitsevat aktivointia, sosiaalistamista, tapa- ja siisteyskoulutusta. Teemme kaikki asiat yhdessä höyryten menemään.
Aikaisemmin Liettuan kotihoitopaikassamme oli vanhempi koiranarttu, jolta me huligaanit otimme oppia. Matkimme häntä piirun tarkasti. Nyt me pöhkölaiset vaan otamme mittaa ja mallia toisiltamme. Onko se sitten hyvä asia, mene ja tiedä?! Meno on siis sen mukaista, kun kolmen paimenkoirataustaisen nuorukaisen kanssa kuvitella saattaa.
Meidän onnemme saa jatkua edelleen, sillä saimme menolipun Suomeen kotihoitopaikkaan Mäntsälään. Olemme kuulleet, että Suomi on koirien luvattu maa, jossa eläimiä kohdellaan yleisesti ottaen palon paremmin kuin Liettuassa. Pitääköhän se paikkansa?
Olemme olleet kaikkia tapaamiamme ihmisiä ja koiria kohtaan ystävällisiä. Olemme pitäneet myös lapsista, mutta huomaathan, että adoptiot lapsiperheisiin, jossa on pieniä lapsia, tehdään aina tapauskohtaisesti. Ulkonäkömme ja käytöksemme viittaa johonkin paimenkoiraan, kuten saksanpaimenkoiraan. Koirakokeneisuus on kanssamme hyvästä. Lempihommiamme on jolkottelu, leikki, syöminen ja lepo. Tykkäämme myös matkata autossa.
Koska olemme turvautuneet toisiimme alusta saakka ja saaneet lohtua, toivoa ja oppeja elämään toisilta koirilta, olisi koti, jossa olisi toinen koirakaveri vastassa kerrassaan upeaa. Voisin kuitenkin soveltua monenlaiseen kotiin. Rajoittunut näkökenttäni ei toistaiseksi ole suuremmin vaikuttanut elämääni, mutta aika-ajoin terveen silmän paineet olisi hyvä käydä mittauttammassa.
Ja ai niin, jos olet harkinnut joskus pariadoptiota, niin tuumaathan sitä vielä toisen kerran osaltamme? Veljemme Bartas on jo varattu, mutta minä ja veljeni Artas odotamme vielä loppuelämän kotiamme. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.