No, jos sinä joutuisit antamaan nimiä sadoille koirille joka vuosi, niin eipä naurattaisi. Kaikki koirat, joilla on kaksivärinen naama, olisivat merirosvoja. Pirate on tyttömerirosvo ja Piratas on poikamerirosvo. Nimittäin liettuan kielessä poikien nimet ja maskuliinit päättyvät s-kirjaimeen ja tyttöjen nimet vokaaliin. Paitsi joissain poikkeustapauksissa.
Kun nuo ihmiset kysyivät tarhalla, että kuka keksii koirille nimet, niin vastaus oli ”kuka vaan, joka ei laiskottele”. Nimien keksiminen on jokapäiväistä puuhaa. Tarhalle saattaa tulla yhtäkkiä kymmenen ihan samannäköista pentua, yritä siinä nyt olla luova ja kekseliäs. Kerran tarhan ihmiset laittoi samannäköisille pennuille erivärisiä rusetteja kaulaan, että tietäisivät kuka on kuka. Arvaa kauanko ne rusetit säilyi kaulassa? Ehkä minuutin ennen kuin ne pikkupiraijat repivät toistensa rusetit kappaleiksi.
Joskus ihmiset katsovat videoista ja kuvista, miten me asutaan ja ihmettelevät, miten meillä on makuualustana vain pelkkä sementti tai puulattia. Miksei me tarhakoiratkin saada pehmeätä sänkyä tai alustaa? Julmaa. Yhtä julmaa on se näky, kun energinen ja turhautunut tarhakoira on pistänyt menoksi ja silpunnut sänkynsä ja sitten pissannut ja kakannut superlonin, höyhenten ja kangas silpun päälle. Ihanaa siivottavaa ihmisille. Jos tarhoille tulee tyynyjä, peittoja ja pehmusteita lahjoituksina, niin yleensä ne päätyvät kissahuoneeseen tai niille harvoille, valituille siisteille koirille ja rauhallisille seniorikoirille, joiden voidaan luottaa jättävän tuhoamiset väliin.
No ehkä vähän mentiin sivuteille. Minun nimeni on siis Pirate, niin kuin kaikkien tarhakoirien, joiden naama on kaksivärinen. Olen ihana koira, tykkään lapsista ja muista koirista ja kaikista ihmisistä. Olen sellainen ihmisen ajatus. Perhe antoi minut tarhalle, koska sain vahinkopennut. He haluaisivat minut takaisin, mutta tarhan ihmisillä ei ole aikomustakaan antaa minua takaisin perheeseen. Niin pahalle elinolosuhteeni näyttivät.