Olen saanut oman kodin 05.2024 ♥
Olen pieni ja herttainen senioriherra Pukis ja etsin itselleni loppuelämän kotia. Olen kotoisin Biržai-nimisestä kaupungista pohjoisessa Liettuassa, Panevėžysin läänissä. Tarhalla uskotaan, että minulla on joskus ollut rakastava omistaja. Tuntemattomasta syystä kuitenkin minut oltiin tuotu kylään, jossa asuin hyvin epäsosiaalisten ihmisten luona. Minut löydettiin pihalta ketjussa hoitamattomana ja likaisena, täysin unohdettuna. Minun onnekseni joku välitti ja pääsin Mazas Draugaksen tarhalle turvaan.
Kun saavuin tarhalle, olin hyvin huonokuntoinen. Minut vietiin pääkaupunkiin Vilnaan kardiologille tutkimuksiin. Siellä pienessä sydämessäni havaittiin sivuääniä. Vaikka näytänkin terveeltä, on hyvin todennäköistä, että tulen pian tarvitsemaan lääkitystä vaivaani. Tarhalla epäillään myös, että en näe toisella silmälläni enää mitään. Minut käytetään vielä Kaunasissa lääkärissä, jotta saadaan varmistus asiaan. Eipä se minua haittaa, ikänäkö tässä muutenkin saattaa alkaa pikkuhiljaa vaivata ja pärjään yhdelläkin silmällä.
Vaikka en ole saanut elämässäni juurikaan hyviä kokemuksia, olen silti hyvin ystävällinen ja iloinen koira. Jaksan edelleen uskoa ihmisistä hyvää ja toivoisin kovasti löytäväni oman rakkaan perheen itselleni. Muistutan hiukan tiibetinspanielia, ehkä sukujuurissani on kyseisen rodun edustajia. Vaikka olinkin elänyt muiden koirien kanssa, tuppaan olemaan hiukan dominoiva muita kohtaan. Paras koti minulle olisikin sellainen, jossa saan olla ainoa koira ja omistajani silmäterä.
Ulkoilen mielelläni, mutta pitkien matkojen lenkkeilijää ei minusta enää saa. Tulen mielelläni rapsuteltavaksi ja pidän ihmisten lähellä olemisesta. En ole myöskään arka, joten sovin hyvin kaupunkiin. Seniorikoiran adoptointi vaatii rohkeutta, mutta antaa myös äärettömän paljon. Sopisin varsin mainiosti piristämään yksinäisen ihmisen tai eläkeläisen päiviä ja voisimme olla toistemme koko maailma. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.