27.3.2022

Olen tosi kiltti ja kuin pieni enkelikoira. Hiljainen, älykäs, oppivainen.

Kauniina kesäpäivinä on kiva makoilla pellolla, eikö vain? Mutta, jos sitä joutuu tekemään päivästä toiseen ja ilman ruokaa ja kamuja, niin siitä tulee paha mieli. Minä en vain tiennyt, mitä muutakaan tehdä yksin ja hylättynä. Kukaan ei ole kaivannut minua eikä etsinyt minua. Kukaan ei tiedä, mistä jouduin siihen pellonlaitaan.

Jotakin minun elämästä voi arvailla. En esimerkiksi ollenkaan osaa kulkea hihnassa, en sitten yhtään. Olen varmaan ollut aina vapaana. Minua on varmaan lyöty, kun jähmetyn ja pelkään ihmisen kosketusta. Muuten olen mukava pikku karvakuono.

Haen kontaktia ihmiseen ja haluan uskoa, että he ovat kaikesta huolimatta hyviä. En ole yhtään vihainen. Olen jonkinlainen mäyrismix. Jalkani ovat vähän vinot, mutta ei se minua haittaa.

Lisää uutisia

Olen vielä täällä tarhalla kodinetsijänä ja kukaan ei ymmärrä miksi en ole löytänyt omaa perhettä. Kotihoidossa osaa olla hiljaa yksin, enkä ole rikkonut mitään.

Minua on joskus ihminen lyönyt, koska väistän kättä ja hieman maastoudun. Kun käsi ei lyökkään ja rapsuttaa, kellahdan mielelläni selälleen maharapsutuksia varten. Tulen toimeen kissojen kanssa, muiden koirien ja vältän konflikteja. Oma perhe olisi aika ihana asia.