Kuulumisia tarhalta 9.1.2025
Uuden vuoden toivotukset täältä Vilnasta kaikille! Kävin ennen joulua lääkärillä kunnon tarkastuksessa ja hampaatkin hoidettiin kerralla kuntoon. Verikokeiden tulokset olivat huippuluokkaa! Olen siis oikeinkin simpsakka mamma myös lääketieteellisen tiedon valossa.
Olen päässyt harjoittelemaan ihmiskontaktia ja hihnassa kulkemista. Näistä opiskelunaiheista ensimmäinen on niin hankalaa vielä, että se vaikeuttaa roimasti myös kulkemisen oppimista. Voitte katsoa uudelta videolta, että miten jumppatuokioni sujui. Muutaman minuutin kauhusta jäkitettyäni maltoin hieman rentoutua haistelemaan ympäristöäni. Yrittivät ihmiset minulle jotain nappuloitakin antaa, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Totesivat sitten, että ehkä jokin maukkaampi ruoka voisi toimia paremmin. Ei kai! Luuletteko, että ryhdyn supermiestekoihin arkisen nappulan siivittämänä? Kokeilkaa ensi kerralla kanaa tai nakkeja.
Meillä täällä tarhalla liikkuu huhuja kilteistä suomalaisista, jotka ovat koteihinsa ottaneet monia vuosia tarhalla viettäneitä, ehkä unohduksiinkin jääneitä ystäviämme. Koko ajan jaksavat nämä tarhan ihmiset valaa toivoa siitä, että minuakin odottaisivat antoisat eläkepäivät oman kodin lämmössä. Sinä suurisydäminen koirien ystävä, odotan yhteydenottoasi kuin kuuta nousevaa.
Tarhalla
Se osa tarinasta, joka on tiedossa alkoi, kun minut ja toinen koira hylättiin Rudaminan markkinoille Vilnan lähelle. Onneksi paikalliset toivat meidät tänne koirien hyvämaineiseen yksityiseen turvakotiin, jossa oli meneillään sterilointikampanja. Leikkauksen jälkeen me saimme jäädä tänne tarhalle asumaan. Olen tarhan yksi pidempiaikaisista asukeista, mutta nyt minullakin kuulemma on toivoa, kun yhteistyö yhdistyksen kanssa, joka tuo meitä hylättyjä koirien luvattuun maahan, on alkanut.
Minulla on vielä matkaa siihen, että olen suvereeni seurakoira. Vaikka niin kovasti haluaisin olla ihmisten kanssa, varsinkin tuntemattomat pelottavat minua vieläkin siinä määrin, että hipsuttelen arkajalkana tieheni. Olen melko tottumaton hihnan kanssa, mutta luottamuksen synnyttyä, uskon oppivani nopeasti seuraamalla turvalliseksi katsomaani ihmistä.
Tietyt tutut vapaaehtoiset saavat minut rentoutumaan ja voivat jopa harjata minua! Olenkin ensisijaisesti yhden ihmisen tai perheen koira, eikä minusta todennäköisesti koskaan tule seurusteluveteraania, mutta minusta huomaa, että haluan oppia tuntemaan ihmisiä ja luottamaan heihin.
Näköni on hieman heikentynyt ajan myötä, mutta pärjään oikein hyvin tutussa ympäristössä. Kanssani tulee askeltaa pienin ja rauhallisin askelin. Kaltaiseni ujopiimät kuitenkin tiettävästi reipastuvat nopeasti päästessään sosiaalistamiselle suotuisiin olosuhteisiin eli kotiympäristöön. Ideaali paikka minulle olisi rauhallinen maalaistalo tai talo rauhalliselta taajama-alueelta tai kylästä, jossa olisi oma piha.
Olen elänyt aina monen koiran joukossa ja tulen loistavasti toimeen lajitoverieni kanssa, joten koirakaveri, johon tukeutua ja ottaa mallia kotona, olisi mainio tuki, joka voisi nopeuttaa myös kotiutumistani. Pärjään myös ainoana koirana.
Etsin itselleni hiljaista, ymmärtäväistä loppuelämäni paikkaa, jossa saisin vielä tämän ainutkertaisen elämäni aikana tuntea kodin lämmön. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
