Minut toivat tänne Penkta Kojan tarhalle ihmiset, jotka löysivät minut kuljeksimasta yksinäni.
Olen jo seniorileidi, mutta siitä huolimatta pidän oikein paljon kävelylenkeistä. Vielä kun saisin kunnon kauneuhoitolakäsittelyn, nuortuisin vuosikaupalla… Mutta kaikesta huolimatta rakastan edelleen ihmisiä, ja haluan olla heidän lähellään. Tulen myös hyvin toimeen kaikkien eläinten kanssa.
Minusta saat sylissä ja vieressä viihtyvän sohvaperunan, jonka kanssa on kuitenkin mukava lähteä aina välillä kävelylenkille pelkäämättä, että aiheuttaisin rähinäkohtauksen kenenkään kanssa. Joten voisitko rakastaa minua ja tarjota yksinäiselle seuraa sekä loppuelämän rakastavan kodin, jossa pääsisin painamaan pääni pehmoiseen petiin ♥