Päädyin tarhalle, koska hakeuduin ihmisten luokse turvaan. Minulla on arvaten ollut jonkinmoinen koti, mutta hoitoani on selvästi laiminlyöty, sillä tullessani tarhalle, oli turkkini likainen, haiseva ja kirppuinen.
Tässä välillä tarhalla olen päättänyt ottaa kaiken mahdollisen ilon irti elämästä! Olen välillä heittäytynyt suorastaan turhamaiseksi ja kehittänyt erilaisiin ”kylpylähoitoihin” todellisen intohimon. Rakastan uimista, trimmaamista ja turkin kuivattamista föönillä!
Minussa on myös potentiaalia salonkikoiraksi, koska olen valmiiksi sisäsiisti. Tai ainakin melkein. Odotan jokaista ulkoilutusta kuin kuuta nousevaa. Aina hoitajat vaan eivät pääse ajoissa minua ulkoiluttamaa, koska heillä on monta kymmentä muuta koiraa hoidettavanaan.
Käyttäydyn kauniisti hihnassa, kuljettipa minua sitten lapsi taikka aikuinen. Välillä hortoilen, eli kävelen siksakkia. Tämä on tyypillinen piirre kaltaiselleni pihanperälle sidotulle (ja sittemmin karanneelle) ”vahtikoiralle”. Asia korjautuu kuulemma ajallaan itsestään. Täytyy sanoa, että sen ”vahtimisen” sijasta nautin mieluummin niistä SPA – hoidoista. Minusta ei olisi muutenkaan ollut hyväksi vahtikoiraksi. En ymmärrä ollenkaan mitä ja ketä minun tulisi vahtia?! Väitänpä, ettei moni lajitoverikaan moisesta ymmärrä. Jotkut koirakaverit haukkuvat sitten ihan kaikkea, kun eivät ymmärrä mille ja kenelle pitäisi haukkua! Itse olen ratkaisut asian hillittyyn tyyliini, enkä räksytä turhia. Meistä koirista on paljon muuhunkin kuin siihen iän ikuiseen vahtimiseen! Vaikkapa nautiskeluun tai ihan yksinkertaisesti hyväksi seuraksi! Te siellä Suomessa tämän tietenkin ymmärrätte. ♥
Toisista koirista en muuten erityisesti välitä. Osoitan välinpitämättömyyttä muita koiria kohtaan ja koirien ohitukset sujuvat kanssani leikiten. En siis ole niin sanottu ”remmirähjä”. Sen sijaan ihmisen huomio on kaikki kaikessa. Hoitajani arvelee minun oppivan asioita nopeasti. Osaan esimerkiksi istua pyynnöstä. Saatan oppia pitämään muistakin koirista ajan kanssa.
Olen miekkonen parhaassa iässä. Villit pentuvuodet on eletty. Vaikka olen löytänyt itseni, on koti vielä hukassa. Hartain toiveeni olisi vain saada olla ja pysyä siinä lämpimässä kainalossa. Ja nauttia niistä SPA-hoidoista aika ajoin. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.