Tarinani alkaa tarhalta, josta minut adoptoitiin pienenä pentuna omaan kotiin. 8 vuotta myöhemmin omistajani kuitenkin menehtyi ja kun kukaan läheinen ei ollut koiraa hoitamassa omaisensa menehtymisen jälkeen, muutin takaisin tänne tutulle tarhalle.
Vaikka tämä ympäristö on minulle tuttu menneisyydestä, tarhaelämä ei sovi minulle ollenkaan. Pelkään nimittäin kovasti ukkosta sekä ilotulituksia. Ensimmäisen kerran kuullessani ukkosen tarhalla yritin karkuun aitauksesta ja satutin itseni. Asun nyt turvallisessa häkissä, mutta erityisesti aika joulun ja uudenvuoden välissä vallattomine rakettien räjäyttelijöineen on minulle hankalaa. Kieltäydyn ulkoilemasta ollenkaan.
Olen itse lempeys. Ihana mummeliini, joka kohtaa jokaisen ihmisen läsnäololla ja rakkaudella. Kaikenikäiset vapaaehtoiset käyvät kanssani hihnalenkeillä ja käyttäydyn kuin enkeli. Käyttäydyin kauniisti ja nöyrästi jopa silloin, kun minulle tehtiin ikäviä hoitotoimenpiteitä saamieni haavojen puhdistamiseksi. Ruoka on minulle mitä mahtavin motivaattori ja kun en saa herkkuja, saatan esimerkiksi poimia omenoita tarhan pihalta puutarhasta. Vastaehdollistaminen paukkupelkoni selättämiseksi voisi olla mahdollista juuri herkullisten makupalojen avulla. Rakkauteni ruokaan huomaa kyllä pyöreästä vatsan seudusta – kilon tai parin pudottaminen ei olisi ollenkaan pahitteeksi!
Sopisin ainoaksi koiraksi, sillä stressaavissa tarhaolosuhteissa minusta on tullut dominoiva. Tosin tarhalla epäillään, että suhtaudun taas suopeammin koiriin, kun pääsisin täältä pois. Olen tarkka resursseistani ja pelkään ruoan, huomion ja lelujen loppuvan täällä hektisessä ja koirien täyttämässä arjessa.
Sympaattisen ja hellän luonteeni ansiosta sopisin monenlaiseen kotiin. Voisitko tarjota minulle viimeisiksi vuosiksi lempeät oltavat kodissa, josta minun ei tarvitsisi peloissani etsiä ulospääsyä? Uudeksi vuodeksi haluaisin lentokenttähotelliin tai mökille pauketta karkuun. Vaatimattomat ovat mummon toiveet. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
