14.8.2022

Hei, minä olen Silas, rakkaudennälkäinen ja energinen koiraherra vailla ikiomaa kotiani♥

Menneisyyteni on hyvin surullista kuultavaa. Päädyin tänne Mazas Draugasin tarhalle omistajilta, jotka olivat pitäneet minua lyhyen kettingin päässä pihan perällä kaikki nämä ikävuoteni. Eläisin varmaankin sen samaisen pihan takalaidalla vieläkin, ellei vieressä asunut naapurimme olisi tehnyt eläinsuojelijoille ilmoitusta aliarvoisista elinolosuhteistani – Elänkin ikuisessa kiitoksen velassa, että hän auttoi minua pääsemään pois pahoilta omistajiltani.

Päivitys tarhalta 14.8.2022

Läpäisin lapsitestin kirkkaasti, mikä osoittaa sen miten paljon uskallan jo luottaa kaikkiin ihmisiin. Pari viikkoa aiemmin myös PRF:n vapaaehtoiset Suomesta olivat taas käymässä tarhalla auttelemassa ja mm. ulkoiluttamassa meitä hauveleita. Tervehdin heitä erittäin riemukkaasti, ja heti ensimmäisenä heittäydyin selälleni saadakseni masurapsutuksia. Onnekseni heitä oli niin monta, että sain rapsutuksien lisäksi haleja ja ulkoilutusta. He olivat kaikki sitä mieltä, etten enää kuulu tänne tarhalle, vaan ansaitsen päästä ikiomaan kotiin saamaan ja antamaan rakkautta ♥

Kuulumisia tarhalta 13.7.2022

Hoitajani täällä tarhalla kehuvat minun olevan todella mukava hauveli. En ole enää missään tilanteessa osoittanut aggressiota. Olen ystävällinen muiden ystävällisten koirien ja kaikkien ihmisten kanssa.

8.5.2022

Tarhalle saavuttuani pääsin melko nopeasti kotihoitoon yhden vapaaehtoisemme luokse. Elämäni siellä ei kuitenkaan sujunut ihan ongelmitta, sillä vuosien kettinkivankeus oli jättänyt minuun melko syviä arpia: Karkailin tuolloin hoitajaltani vähän väliä, milloin hihnasta ja milloin aidan yli hyppimällä. Minun oli tuolloin myös todella vaikea luottaa ihmisiin, mikä ilmeni puolustautumisena ja aggressiivisuutena, kun joku yritti ottaa minua kiinni.

Kivisestä alusta huolimatta aika kuitenkin teki taas taikojansa, ja luottamukseni ihmisiä kohtaan alkoi vähitellen palautua. Ymmärsin, ettei kukaan tarhalla halunnut minulle mitään pahaa vaan päinvastoin, pelkästään hyvää. Hoitajieni mukaan olemukseni alkoi vapautumaan ja rentoutumaan ihan silmissä: Minusta, surullisesta, epävarmasta ja vihaisestakin koirasta kuoriutui hiljalleen ystävällinen, kiltti ja utelias herrasmies, joka ei nykyään saa enää millään tarpeekseen ihmisten antamista suukoista ja haleista.

Hoitajieni mukaan olenkin erinomaisen edistymiseni ansiosta valmis lähtemään uuteen kotiini. Mutta millaista kotia minulle oikeastaan sitten etsitään?
Ensisijaisesti minulle etsitään koirataitoista kotia, jossa olisi aiempaa kokemusta koirista. Tulen tarhalla todella hienosti toimeen muiden koirien kanssa, joten ystävällinen toinen hauveli kotona voisi toimia esimerkin näyttäjänä, ja voisi helpottaa sopeutumistani ja kotiutumisprosessiani Suomessa.

Jos uskot, että voisit tarjota minulle rakastavan kodin, niin laitathan hakemusta tulemaan. Haluaisin kovasti päästä vielä elämäni aikana kokemaan, miltä tuntuu olla rakastettu perheenjäsen. ♥