Olen saanut oman kodin 04.2024 ♥
Asuin ulkohäkissä talon pihavartijana, kunnes huomasin tulleeni jätetyksi. Omistajani, eli tämän talon vuokrannut ihminen otti, lähti ja jätti minut niille sijoilleni oman onneni nojaan. Talon omistajan tultua paikalle odotti häntä 30 kiloinen yllätys.
Omistajani oli kaiketi ajatellut myös minun olevan jonkinlainen vuokrakapistus, jonka käytöstä voi luopua, milloin ei enää ole tarvetta. Näin se valitettavasti täällä Liettuan maaseudulla edelleen on. Meillä haukkuvilla ovikelloilla ei ole itseisarvoa eikä oikeuksia. Vain ikuinen velvoite ja vaatimus vahtia. Vahtia mitä ja vahtia keneltä, sitä emme tiedä, sillä ei syrjäseuduilla juuri mitään tapahdukaan tai ole mitään varsinaista vietävääkään. Valitettavasti ei ole tavatonta sekään, että talokauppoihin sanattomana sopimuksena kuuluu pihan perälle kytketty vahti.
No, tällä kertaa talon omistaja ei katsonut minun kuuluvan talon kiinteään omaisuuteen. Se oli onneni, sillä oltuani noin viikon verran ilman ruokaa olin jo nääntymäisilläni. Hölmistynyt talon omistaja soitti koiratarhalle ja pyysi hakea minut, kauhean pelottavan otuksen, pois pihamaaltaan.
Nyt olen ollut täällä Penkta Kojan koiratarhalla Kaunasin kupeessa reilu neljä kuukautta. Tässä ajassa olen osoittautunut paitsi isoksi (no, kaikki on suhteellista, katso millainen kirppu olen hevosen vieressä) myös uteliaaksi, nuoreksi, leikkisäksi ja ystävälliseksi koiraksi, jolla on pehmeä turkki ja sitäkin pehmeämpi täplikäs kuono.
Koska minulta on evätty pentuaika, elämäni aikana en ole tavannut kuin muutaman ihmisen. En ole koskaan elänyt toisen koiran kanssa, mutta tarhalla olen reagoinut hyvin muihin koiriin ja näyttää siltä, että olen ystävällinen muille koirille. Tarhalla asun kuitenkin yksin, koska kokoistani kaveria on vaikea löytää jakamaan tilaa. Tulevassa kodissani suositus koirakaverista olisi samasta kokoluokasta. Pärjään myös hyvin ainoana lemmikkinä.
Ulkonäöltä muistutan paljon bernhardinkoiraa, mutta minussa on mitä suurimmalla todennäköisesti moskovan vahtikoiraa tai kumpaakin rotua. Vaikka ulkoasut ovat rotujen välillä samankaltaiset, on syytä huomioida rotujen täysin vastakkaiset luonteenpiirteet. Pyhä Bernhardilainen on jalostettu palvelukoiriksi erilaisiin tehtäviin, kuten veto- ja laviinikoiriksi eli hengenpelastustehtäviin. Moskovanvahtikoirat ovat jalostettu puna-armeijan toimesta ja omaamme usein voimakkaan vahtivietin. Moskovanvahtikoirien, kuten myös bernhardinkoira ovat reviiritietoisia, älykkäitä ja tasapainoisia koiria. Emme siis hötkyile, mutta vaarallisen (tai vaaralliselta tuntuvan) tilanteen sattuessa, olemme valmiita puolustamaan reviiriämme ja ihmisiämme.
Tarhalla minulla ei ole ilmennyt voimakasta vahtiviettiä, mutta uusille ihmisille saatan haukkua. Ystävällinen juttutuokio saa minut kuitenkin pian rauhoittumaan. Luottamuksen rakentaminen ottaa kuitenkin luonnollisesti oman aikansa. Vahtiviettini voi kuitenkin voimistua, kun reviiri muuttuu ja asetun sinne kunnolla aloilleni. Tästäkin syystä hyötyisin rauhallisesta ja tilavasta elinympäristöstä, mieluiten luonnon helmassa.
Omistajani tulisi ymmärtää, että monet asiat ovat minulle edelleen vieraita ja tarvitsen sosiaalistamista ja aikaa. Kärsivällinen ja koirakokenut ihminen, jolla on ymmärrystä suhtautua minuun kuin isoon koheltavaan pentuun, olisi minulle se oikea. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.