Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Simute nyk. Himmu

31.3.2022

Olen 5-vuotias tyttökoira Simute.

Olen ihan hurjan pelokas uusissa tilanteissa, mutta ihmisiä rakastan yli kaiken. Jos vain saisin asua hiljaisessa, omassa kodissa, paljon rapsutuksia ja kehuja ja aikaa tutustua uusiin ihmisiin, niin minusta tulisi tosi hieno lemmikki. Olenhan hurjan kaunis ja kätevän kokoinen, turkkini on sileä ja kiiltävän kiharainen. Synnyin kuuden sisaruksen kanssa maaseudulla ja meidät kaikki vietiin lopetettavaksi. Onneksi ystävälliset ihmiset pelastivat meidät, kaikki sisarukseni ovat jo löytäneet uudet kodit. Ehkä nyt olisi minun vuoro?

Lisää uutisia

Sima, Simute, Hilma eli Himmu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Himmu on pieni noin 5-vuotias tyttönen, joka löydettiin ihan pentuna maaseudulta muiden sisarustensa kanssa. Heidät oltiin viemässä suoraan lopetettavaksi, kunnes tarha pelasti heidät ja otti hoiviinsa. Himmun sisarukset löysivät nopeasti kodin, mutta kuten usein käy, yksi pentueesta jää ja se oli suloinen Himmu.

Neitonen on siis asunut lähes koko elämänsä tarhalla. Tarhoilla koirista pidetään hyvää huolta ja heidät ruokitaan, tutkitaan ja rokotetaan säännöllisesti, mutta aikaa heille muuten ei ikävä kyllä paljoa ole. Muutama pieni lenkki päivässä ja rapsutuksia silloin tällöin. Osa koirista pääsee välillä hetkeksi kotihoitoon, mutta nekin ovat usein lyhyitä aikoja.
Himmulla ei siis ole paljoa ollut kunnollisia ihmiskontakteja. Samoin tarhoilla ulos menot ovat hyvin stressaavia tilanteita. Koiria on samassa huoneessa omissa kopeissa useita ja kun joku tulee huoneeseen alkaa kova haukkuminen. Lenkille lähdettäessä koira otetaan nopeasti häkistä ja kiikutetaan mahdollisimman ripeästi ulos, pois kaikkien haukkujien keskeltä. Tämä on monelle koiran hyvin stressaava tilanne ja joka tapahtuu päivittäin.

Uskomme, että mm. näistä asioita johtuen Himmu on alkuun aika arka. Uloslähtö kotonakin uudessa paikassa on vaikeaa, koska tyttönen ei anna oikein ottaa kiinni. Mutta, kun remmi saadaan kiinni, on hän erittäin valmis lähtemään ulos ja nauttii lenkkeilystä. Himmu aristelee myös aluksi kaikkia ihmisiä. Hän haukkuu, kun joku lähtee liikkeelle, mutta rauhoittuu nopeasti, jos hänestä ei välitetä. Omaan omistajaan tottuu kyllä nopeasti ja nukkuu mielellään kainalossa ja kerjää rapsutuksia.

Himmulla oli Suomessa koti, mutta omistaja joutui isoon leikkaukseen, eikä hänellä ollut apuja niin, että Himmu olisi voinut jäädä. Tyttönen on ollut nyt yhdistyksemme jäsenellä muutaman viikon kotihotellissa ja hän on edistynyt todella hyvin. Alkuun Himmu toki aristeli ja uloslähtö oli haastavaa, mutta ihan muutamien päivien jälkeen hän tulee jo valmiiksi ovelle odottamaan, että lähdetään ulos ja antaa laittaa hihnankin ilman kommervenkkejä. Himmulla on alkuun sisällä ollessa kaulapannassa narunpätkä roikkumassa, jotta hänet saa helpommin kiinni, eikä tarvitse jahdata. Tämä toimi erittäin hyvin ja se otettiin pois käytöstä, kun hän ei enää aristellut uloslähtöä.


Kun vieraita tulee kylään Himmu haukkuu kaikki ja on arka, mutta myös kiinnostunut. Alkuun saattaa yrittää näykkäistä lahkeesta, kun ihminen kävelee ohi, jos häntä pelottaa. Kun ihmiset istuvat esim. pöydän ääressä Himmukin rauhoittuu, mutta heti kun joku lähtee liikkeelle alkaa haukkuminen. Jos ihmiset eivät kiinnitä häneen mitään huomiota, rauhoittuu hän myös nopeasti.

Lenkeillä hän ei alkuun antanut kenenkään tulla moikkaamaan, saati rapsuttamaan. Nyt parin viikon jälkeen on esimmäiset ihmiset saanet jo häntä moikata. Lapsia ja miehiä Himmu aristelee hieman enemmän kuin naisia, tämäkin toki vaihtelevaa.

Himmulle on erittäin suuri apu ollut toinen koira. Oma koiramme on asunut Himmun kanssa nyt nämä pari viikkoa ja selvästi Himmu seuraa tämän tapoja.
Vajaa viikko sitten Himmu ja oma koiramme tuli meille. Sisään tullessa tyttönen oli todella reipas eikä pelännyt yhtään, seurasi vain oman koiramme esimerkkiä ja uskalsi tulla hakemaan herkkujakin kädestä. Seuraavana päivänä tuli hieman takapakkia, kun ihmiset eivät olleet hänelle kuitenkaan kovin tuttuja ja Himmu pelkäsi meitä kaikka ja haukkuin aina, kun joku liikahtikin, eikä antanut laittaa remmiä. Kävimme päivällä asioilla ja kotiin kun tulimme, tuli oma koiramme iloisesti ovelle vastaan ja Himmu siinä mukana ja yks kaks hän antoi antaa kiinni. Lähdimme heti lenkille ja ulkona huudettaessa tuli hän aina luokse ja antoi rapsutella. Nyt kotonakin tulee Himmu itse luokse ja pyytää rapsutuksia ja antaa pusuja. Haukkuu kyllä vielä, kun lähdemme liikkeelle, mutta rauhoittuu nopeasti.

Himmu siis edistyy kovaa vauhtia ja olisi jo ihan valmis omaan loppuelämän kotiin.

Lisää uutisia

Olen ollut kotihotellissa noin 2 viikkoa ja minulla on kaikki mennyt todella hyvin.
Minulla oli rakastava koti, mutta heidän kanssa matkustelin paljon paikasta toiseen ja heillä kävi usein vieraita tai pieniä lapsia oli hoidossa. Minä olen herkkä tyttö ja stessaannun helposti, jos on hälinää ja jos joudun olemaan eri paikoissa usein. Tällainen elämä ei sopinut minulle. Kerran, kun olimme kyläilemässä olin hermostunut ja näykkäsin kilttiä miestä nilkasta. Silloin he päättivät yhdessä perheen ja yhdistyksen kanssa, että tällainen elämä ei ole minulle hyvä.

Kotihoidossa olen pärjännyt mainiosti. Minulla on ollut erilaisia kavereita, niin koiria, kissa kuin kanikin. Koirikavereita rakastan ihan yli kaiken, ovat he sitten isoja tai pieniä. Viihdyn hyvin vaikka laumassakin. Kissan kanssa meillä on sellainen suhde, että jos saamme herkkuja olemme ihan vierekkäin ja kavereita, mutta sitten välillä me leikimme inkkaria ja länkkäriä ja ihmisten mielestä se ei ole kiva leikki, en kyllä tiedä miksi.
Hihnassa kävelen hienosti. Osaan mennä käskystä vasempaan reunaan, jos innostun haahuilemaan. Rakastan rapsutuksia ja tykkään kiivetä syliin, kun sille päälle satun.

Olen vielä monessa tilanteessa hieman arka ja väistän, mutta sekään ei haittaa, jos se ei ole ihmisille ongelma. Harjaaminen ja kynsien leikkuu on minusta pelottavaa ja sitä meidän pitäisi yhdessä opetella rauhassa ja hitaasti. Olen opetellut myös istumaan ja joskus sen vahingossa teenkin, mutta en vielä oikein osaa sitä yhdistää pyyntöön.

Olen mahtava pikkuinen koira, joka tarvitsee vain juuri sen oikean perheen tai ihmisen.
Koirakavereita toivoisin kovasti.