Tulin kotihoitoon tammikuussa 2020 ja olen todellinen eläinsuojelijoiden työvoitto. Jo pari vuotta sitten eläinsuojelijat kävivät pihallani ja pyysivät omistajia antamaan minut steriloitavaksi. Vahinkopennut toisensa jälkeen ja ette halua tietää, mitä pennuilleni tapahtui. Uskomatonta, että yhäkin maaseudun synkillä, alkoholisoituneilla pihoilla pikkuisia koiranpentuja hukutetaan, haudataan eläviltä, viedään metsään kuolemaan. Tuolloin omistajani eivät suostuneet antamaan minua steriloitavaksi. Eivät, vaikka eläinsuojelijat lupasivat tehdä kaiken ja maksaa kaikki laskut. Aggressiivista uhkailua, huutoa, oven lukitsemista. Sellaista nämä eläinsuojelivat joutuvat kokemaan.
Tämä minun pihani oli sellainen piha, joka oli koko ajan eläinsuojelijoiden silmän alla. Minua ja pentujani yritettiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tänä talvena minulla oli taas viikon vanhat pennut, kun eläinsuojelija tuli pihalleni. Tavanomainen riita, tavanomaiset pyynnöt ja sitten luovutusvoitto, 10 eurolla eläinsuojelijat saivat ostettua minut ja pentuni. Nyt vihdoin meilläkin oli hinta, arvo. 10 euroa äitikoira ja pennut.
Kuka haluaisi antaa minulle ansaitsemani loppuelämän ihmisen parhaana ystävänä?