Olen saanut oman kodin 12.2025 ♥
Kuulumisia kotihoidosta 30.7.2025
Etsin uutta kotia itsestäni johtumattomista syistä. Olen ehtinyt elellä omassa kodissa jo yli kolme vuotta. Vaikka itse sanonkin, olen jo tosi taitava kotikoiran taidoissa!
Ihmiseni kuvaa minua lempeäksi ja tasaiseksi. En viitsi arjessa turhasta hermoilla, vaan suhtaudun elämään leppoisasti. Omat ihmiseni ovat minulle tärkeitä ja ilahdun suuresti tuttujen ihmisten kyläilyistä. Vieraisiin ihmisiin, erityisesti miehiin, suhtaudun pienellä varauksella, mutta en viitsi ottaa heistä paineita, vaan vetäydyn mielummin omiin oloihini. Kouluikäisiä lapsia arastelen, joten en ole lapsiperheen koira.
Minulla on komea karvapeite, kuten kuvasta näkyy. Turkkini kaipaa säännöllistä harjausta, mutta sehän ei minua haittaa. Annan tehdä muutkin hoitotoimenpiteet, kuten hampaiden pesut ja kynsien leikkuut, hienosti. Yksin jääminen ei ole tuottanut minulle ongelmia, vaan olen jäänyt kotiin rauhallisesti ihmiseni lähtiessä töihin. Luonteeni mukaisesti en ole myöskään arastellut kovia ääniä, kuten ukkosta tai ilotulituksia.
Pakko vähän kehaista, että minusta saisi kyllä mitä parhaan ulkoilukaverin. Pidän nuuskuttelulenkeistä rauhaksiin omaan tahtiini, erityisen mielelläni lähden metsään. Ulkoilu yhdessä perheeni toisten koirien kanssa sujuu myös mainiosti. Annan pukea valjaat mallikkaasti ja kuljen hihnassa hienosti, enkä juuri välitä vastaan tulevista ihmisistä tai koirista.
Asustan nyt kahden koirakaverin kanssa ja tulemme hyvin juttuun. Suhtaudun muihinkin lajitovereihin ystävällisen uteliaasti. Sovin siis mainiosti toisen koiran kaveriksi, mutta pärjäisin varmasti myös ainoana koirana.
En ole tottunut kerrostaloihin ja rappukäytävän liukkailla lattioilla olen kuin bambi jäällä. Ei meinaa tassuissa riittää pito! Minulla on myös tarkat korvat eikä ulkoa kuuluvat äänet jää huomaamatta. Saatan siis käyttää ääntäni, joten minulle sopisi kerrostaloa paremmin jokin muu asumismuoto.
Jos sieltä ruudun toisesta päästä löytyisi aikuisperhe vailla herrasmiesseuraa, ei muuta kuin hakemusta tulemaan! ♥
Tarhalla
Päädyin Penkta Kojan suurelle yksityiselle koiratarhalle Kaunasin kupeeseen kun minut ja usempi muu koira otettiin huostaan vanhemmilta omistajilta, jotka eivät osanneet pitää meistä huolta.
Vaikeasta menneisyydestä huolimatta olen silti mitä suloisin ja sosiaalisin koira. Ihmisen huomio on minulle kaikki kaikessa, mutta pärjään hyvin myös koirakaverin seuralaisena tai osana pientä laumaa.
Näytän ja muistutan vaatimattomuudessani hieman Silkkiapina, joka esiintyi esiintyi kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, jossa tietä kulkevalla silkkiapinalla ei ole varsinaista kotia.
Kirjassa Muumit ovat paenneet pyrstötähteä luolaan, Muumipeikko muistaa äkkiä Silkkiapinan ja lähtee etsimään häntä muiden vastusteluista huolimatta. Muumpeikko löytää Silkkiapinan viime hetkellä lupaa tälle appelsiinin. Kävisiköhän minullekin yhtä hyvä onni, kuin Muumi-tarinan silkkiapinalla? Löytäisikö joku minut vielä, vaikka olenkin hieman pieni, vaatimaton ja näkymätön olento?
