Olen saanut oman kodin 01.2025 ♥
Mietippä hetki, millaista olisi elää koko elämänsä ulkona, vailla kodin lämpöä ja ihmisiä. Kahlehdittuna ketjuun vailla mahdollisuutta liikkua vapaasti. Valitettavasti tämä on kylmä todellisuus monelle Liettualaiselle koiralle, myös minulle ja ystävilleni. Päivä toisensa jälkeen kului samanlaisena seuratessani tylsistyneenä samaa pihaa vuodesta toiseen. Lopulta iäkäs omistajani menehtyi ja meidät tuotiin Mazas Draugaksen tarhalle. Kavereistani Kastone on jo kotiutunut Suomeen ja Pukis löytyy sivuilta. Nyt myös minä saan uuden mahdollisuuteni.
Saapuessani tarhalle huomattiin heti, että linkutin jalkojani. Asiaa ruvettiin välittömästi tutkimaan ja sen seuraksena molemmista polvistani leikattiin patellaluksaatio. Olen toipunut operaatiosta hyvin ja kävelen jo hyvin uusilla jaloillani. Lisäksi minulla on silmässäni kaihi, joka ei menoani haittaa. Silmäni ovat kyllä hieman hassun näköiset, mutta minusta olen vain persoonallinen.
Vaikka vietin vuosia ketjun päässä, ei se saanut minua katkeraksi tai araksi, vaan olen iloinen ja ystävällinen koira. Hyväksyn mukisematta niin ihmiset kuin muutkin koirat. Jaan täällä häkkini toisen koiran kanssa ja elämme sopusointuisessa harmoniassa keskenämme. Kotona voisikin olla minulle kaveri odottamassa, ehkä ihan pentujen riekkumista en jaksa katsoa, vaan jo varttuneempi seuralainen olisi hyvä. Pärjään myös ainoana koirana.
Minua lykästi vielä sen verran, että pääsin täällä Liettuassa kotihoitoon erään tarhalla työskentelevän vapaaehtoisen luokse. Se on varsinainen lottovoitto, ettei tarvitse asuttaa kylmää häkkiä ja alustaa tietä kotikoiraksi tulemisessa. Ensi kertaa elämässäni saan asua sisätiloissa!
Sovin parhaiten kotiin, jossa saan paljon huomiota mitä vaille olen jäänyt aiemmassa kodissani. Vaikka en ole enää pentu, on minulla kuitenkin vielä pilkettä silmäkulmassa. Tärkeintä on, että tunnen olevani rakastettu ja saan köllähtää päivän päätteeksi omalle pedilleni tai omistajani viereen sohvalle. Kovin aktiivista kotia en tarvitse, mutta rauhalliselle lenkille lähden mieluusti.
Tee siis haaveistani totta ja adoptoi minut. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
