Olen saanut oman kodin 07.2023 ♥
Saavuimme tänne Siauliu Letenelen koiratarhalle emomme Sabyten kanssa (yhdessä kuvasta musta koira etualalla). Meitä pienokaisia oli jopa kahdeksan. Kuusi sisaruksistamme adoptoitiin nopeasti, mutta minulle ja siskolleni Chaballe tehtiin karhunpalvelus, kun jäimme kärsivällisesti odottamaan varauksen tehneitä ihmisiämme palaamaan matkaltaan ja hakemaan meidät kotiin. Näitä ihmisistä ei kuitenkaan koskaan enää kuulunut mitään ja niinpä olimme jo kasvaneet isommiksi, eikä meihin kohdistunut enää samanlaista mielenkiintoa kuin aikaisemmin, kun olimme suloisia pentuja.
Tämä varauksemme peruutus saattoi kuitenkin olla onni onnettomuudessa, sillä monet ihmiset varaavat pentukoiria tunneperusteisin syin ja antavat meidän viettää pentuajan talossa. Usein kuitenkin koiran saavutettua täysikasvunmitat, täyttyy myös omistajien mitta ja iso koira siirretään usein pihan perälle sään armoille toteuttamaan sitä loputtoman tärkeäksi koettua kulttuurista tapaa, jossa koira toimittaa näennäisesti tärkeää, mutta oikeasti niin turhaa vahtikoiran virkaa. Onneksi ainakaan minulle ja siskolleni Chaballe ei käynyt niin. Olemme kuulleet, että siellä koirien ihmemaassa ei jätetä kaveria!
Tällä hetkellä olemme melkein vuoden ikäisiä nuorikkoja, hieman riehuleita ja odotamme, emme enää niin kärsivällisesti, loppuelämän kotiamme. Haasteellisesta alusta ja pettymyksistämme huolimatta olemme kummatkin erittäin iloisia ja elämänmyönteisiä koiria.
Vielä hetki sitten olin melko ujo, mutta tuttujen ihmisten kanssa rohkaistun jopa vaatimaan huomiota ja läheisyyttä. Rakastan tulla halautuksi tuttujen ihmisten toimesta. Tulen hyvin juttuun muiden koirien kanssa, kuten yleensä kaltaisemme tarhalla ja isossa koiralaumassa varttuneet koirat. Isot koirat saattavat joskus pelottaa minua, mutta olen aina ystävällinen muille koirille.
Olen kuulemma täynnä rakkautta oleva halinalle, jolta puuttuu vain se rakkauden kohde, eli oma ihminen. Olisitkohan se sinä? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta, kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
