Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Tote nyk. Stella

10.3.2022

Muiden koirien kanssa en ole yhtään dominoiva, tykkään leikkiä enkä osallistu ärinöihin.

Heinäkuussa minua kävi katsomassa Pet Rescue Finlandin porukkaa Suomesta asti. Omistajani oli soittanut eläinsuojelijoille, tai itse asiassa yrittänyt naapuriensa kautta selvittää, mitä hän voisi tehdä koiralleen, jota ei enää halua.

Omistajani oli hyvä ihminen, mutta hänellä oli vaikeuksia elämässään. Hän asui pikkukylän kunnan omistamassa rivitalossa, jossa asui muitakin vähän syrjäytyneitä ihmisiä. Rivitalo oli puinen ja tosi huonossa kunnossa, itse asiassa purku-uhan alla. Asukkaiden mieli oli vähän maassa epävarman tulevaisuuden takia.

Omistajani oli sitonut minut ulkorakennuksen seinään, kuten moni muukin asukas oli sitonut koiransa. Kun olin ollut pentu, olin asunut sisätiloissa, kertoi omistajani. Kun kasvoin isommaksi, tarvitsin tilaa. Olin onnellisempi ulkona. Varsinkin Pet Rescue Finlandin porukan oli vaikea ymmärtää omistajani logiikkaa. He katsoivat minua, yksin siinä ketjussa kiinni ja he miettivät, miten ihmiset täällä Liettuassa voivat ihan oikeasti uskoa siihen, että sisätiloissa asuva koira on onneton ja ulkona ketjussa asuva koira on onnellinen. Minulla on muka enemmän tilaa ja vapautta yksin kolmen metrin ketjussa ulkona? Eivätkö he ymmärrä, että koira on sosiaalinen eläin ja tarvitsee ihmisen ja lajikumppanin seuraa?

Surullinen asia oli se, että tarha ja kotihoitopaikat olivat silloin ihan täynnä koiria ja omistajaltani pyydettiin kärsivällisyyttä, kunnes paikka vapautuisi. Taas yksi opetus Pet Rescue Finlandin porukalle, miltä tuntuu kävellä pois koiran luota ilman, että voi tehdä mitään. Niin paljon apua tarvitsevia koiria. Tässä tilanteessa ei ikinä voi luottaa siihen, että koiran omistaja jaksaisi odottaa tarhapaikan vapautumista. Koiralle saattaisi tapahtua vaikka mitä.

Arvaa vain, miten Pet Rescue Finlandin porukka ilahtui, kun kuukausi tästä kohtaamisesta he saivat kuulla, että minä olin päässyt tarhalle! Hyvät uutiset vain jatkuivat, kun kävi ilmi, että olen ihan mahtavaluonteinen koira ja todella puhjennut kukkaan tarhalla. Iloinen, rohkea ystävällinen. Ei mitään jäljellä siitä epäluuloisesta, haukkuvasta koirasta, joka istui yksin ulkorakennuksessa kiinni.

Omistaja sanoi, että lapset olivat kiusanneet minua. Tarhalla käy joskus lapsia ja olen kyllä ollut ihan kivasti heidän kanssaan. Siinä pikkutietoa minusta, hieno koira olen kyllä.