5.10.2022

Hei, olen pieni, rauhallinen ja suloinen, mutta kovia kokenut Tuziukas vailla rakastavaa loppuelämän kotia. Löytyisikö se pian sieltä Suomesta ♥

Minut löydettiin kaupungilta, jossa kävelin yksin vilkkaan kadun viertä pitkin. Laupias samarialainen, joka kiinnitti minuun huomionsa ajatteli ensin, että ehkä se ei ollut ensimmäinen kerta, kun olin lähtenyt kävelylle tuolla tavalla. Ehkä olin aiemmin aina palannut kotiin.
Niinpä tuon ihmisen ensimmäinen ajatus oli lähteä etsimään mahdollista taloa, johon palaisin. Mutta kun hän näki miten kauheassa kunnossa olin, menimme heti klinikalle.

Siellä pääteltiin, että ehkä huoltajani oli iäkäs mies, joka ei kyennyt enää huolehtimaan minusta. Kukaan ei liioin vastannut ilmoituksiin minun löytymisestä…

Olen ollut täällä tarhalla vielä sangen vähän aikaa, joten olemme hoitajieni kanssa vielä tutustumisvaiheessa. Mutta heidän tähänastisen kokemuksensa mukaan olen rauhallinen, aina vakava, mutta kaikin puolin kiltti hauveli. Minulla on kuitenkin ikioma luonteeni, joka tulee esiin vasta sitten, kun uskallan luottaa siihen, että elämä ei ole enää pelkkää selviytymistaistelua.

Tarvitsen ennen kaikkea rakkautta ja aikaa. Voisitko sinä olla juuri se ihminen, joka osoittaa sen tarjoamalla ikioman rakkaudentäyteisen kodin, huolenpidon ja pehmoisen pedin? Jos saisin olla rakastettu perheenjäsen loppuelämäni ajan, olisi se unelmieni täyttymys. Soveltuisin oikein hyvin esim. samanhenkisen seniorin kainaloon ja sohvalle kaveriksi ♥