5.4.2022

Olen Verona, yksi 30:stä koirasta jotka pelastettiin maatilalta tarhalle.

Elimme vapaina koirina maaseudulla, eikä meillä ollut mitään käsitystä siitä, miten hihnassa kuuluu kävellä. Ihmiset olivat kovin pelottavia.

Tarhan tytöt ovat kehuneet minua varsinaiseksi kaunokaiseksi, he sanovat että olen kuin musta-valkoelokuvasta. Tutussa ympäristössä olen leikkisä ja iloinen, mutta uudet paikat ja ihmiset ovat vielä kovin pelottavia. Annathan minulle hieman aikaa sopeutua. Rakastan rapsutuksia ja silityksiä!

Paras koti minulle olisi varmaankin jossain hieman kauempana kiireisestä kaupunkielämästä, jossain missä saisin rauhassa opetella elämään uutta elämääni.