Päädyin Penkta Kojan tarhalle kahden sisarukseni ja äitini kanssa, sillä omistajamme ei enää kyennyt pitämään meistä huolta.
Luonteeltani olen hyvin iloinen vajaa vuoden ikäinen pojankoltti, jolta ei iloista energiaa ja vauhtia puutu. Koska sosiaaliset kanssakäymiset ihmisten kanssa ovat kuitenkin pentukuukausieni aikana olleet todella rajalliset, olen usein uusien ihmisten kanssa melko ujo. Vieraskoreuteni ei onneksi kuitenkaan kestä kauan, sillä usein jo pienen rauhallisen tutustumishetken jälkeen olen täysin valmis hukuttamaan uuden ystäväni märkiin suukkoihin ja hännänheilutuksiin.
Hoitajieni mukaan minulle etsitään kotia, joka on sitoutunut nuoren koiran kärsivälliseen, johdonmukaiseen ja rakastavaan kasvatukseen. Suurin ja ainoa toiveeni koko maailmassa on löytää ihka oma ihmiseni, kenen vierestä saisin joka aamu herätä ja kenen kainaloon saisin joka ilta nukahtaa koko loppuelämäni ajan.
Olisitko sinä minun ihmiseni?