Adoptiotoimintamme peruspilareita on vastuullinen tuonti. Tähän liittyy vahvana osana kattavat tautiseulonnat ennen koiran tuloa Suomeen.
Koiran tuontiin EU:n sisäisistä maista kuuluu lakisääteisenä koiran tunnistusmerkintä eli mikrosirutus, raivotautirokotus vähintään 21 vuorokautta ennen tuontia, käsittely ekinokokkia vastaan ja lemmikkieläinpassi.
Vastuullinen rescueyhdistys tekee paljon enemmän kuin lakisääteisesti on pakollista ennen koiran tuontia. Lisäksi vastuullinen rescueyhdistys tuntee oman toimintamaansa tautitilanteen ja osaa opastaa ja informoida tulevia koiranomistajia tauteihin liittyvistä riskeistä.
Testaamme kaikki kauttamme tulleet koirat noudattaen Responsible rescue sitoumuksen ohjeistusta ja koirat saavat kaksi raivotauti- ja yhdistelmärokotetta ennen tuontia.
| Rokotteet | Tautitestit |
|---|---|
| 2 x yhdistelmärokote parvo penikkatauti tarttuva maksatulehdus leptospiroosi | Kahdeksan eri taudin osalta sydänmato (d. immitus) ihomato (d. repens) ehrlichioosi anaplasmoosi borrelioosi babesioosi |
| 2 x raivotautirokote | Leishmania pistokokein |
| Kennelyskärokote | Giardia-testi |
Rokotukset ja tautitestit:
Koirille yleisimpien vektorivälitteisten tautien seulonta on tärkeä osa toimintaamme. Näitä tauteja levittävät hyttyset (sydänmato ja ihomato) ja punkit (anaplasmoosi, babesioosi, borreliosi ja erlichioosi).
Ihomato eli dirofilaria repens ja punkkien välittämät taudit ovat erittäin yleisiä. Ihomadon esiintyvyys on lähes tuplaantunut edellisvuosista. Ihomato on zoonoosi, eli voi tarttua hyttysen välityksellä myös ihmiseen. Siksi ihomadon testaaminen ja hoito sekä Liettuassa että Suomessa on tärkeää. Ihomadon yleistyessä yhteistyötarhamme ovat alkaneet testata koiria heidän saapuessaan tarhalle riippumatta siitä, onko koira lähdössä Suomeen vai ei. Siten hoito voidaan aloittaa ajoissa ja yrittää näin kontrolloida ihomadon leviämistä Liettuassa. Punkkitaudeista anaplasmoosin vasta-aineita löytyy paljon. Siksi nykyisin pikatestin positiivisen tuloksen jälkeen verikoe lähetetään PCR testiin, jolla saadaan varmuus siitä, onko koiralla vasta-aineita vai aktiivinen sairaus.
Hietasääsken levittämää leishmaniaa Liettuassa ei ole vielä esiintynyt, mutta testaamme koiria pistokokein seurataksemme tilannetta. Kuten Suomessakin, Liettuassa ei ole tautia levittävää hietäsääskeä. Koiran sydänmatoa ei myöskään ole esiintynyt.
Liettuassa ei ole virallisia tilastoja koirilla esiintyvistä taudeista, joten tautitestimme luovat tärkeää tilastoa maan tautitilanteesta. Eri loisista ja taudeita on saatavilla yksittäisiä eläinlääketieteen opiskelijoiden opinnäytetöitä ja olemme säännöllisesti yhteydessä eläinlääkäreihin ja tutkimustyötä tekeviin eläinlääkäreihin, joiden kautta tiedustelemme ja hankimme tietoa nykyisestä tautitilanteesta. Esimerkiksi kardiologit tutkivat koirien sydämen ja keuhkojen aluetta ja heidän kauttaan saisimme tietoa, jos koirilla alkaisi esiintyä sydänmatoa.
Suomeen tulevat koirat testataan Liettuassa pikatesteillä (sydänmato, ehrlichioosi
anaplasmoosi ja borrelioosi), babesioosi pintaverisuonista otetusta verinäytteestä ja ihomato KNOTT-testillä (käsitelty verinäyte tutkitaan mikroskoopilla). Positiivisen tuloksen kohdalla verikoe lähetetään ulkoiseen laboratorioon tutkittavaksi. Lähin laboratorio on Laboklin Saksassa.
Giardia on erittäin yleinen tarhoilla. Yleensä giardia on oireeton, eli koira on ulkoisesti terve ja koiralla ei ole voimakasta ripulia, kuumetta tai muita oireita. Tarhaoloissa giardian hoitaminen on mahdotonta, koska koirat ovat kosketuksissa toistensa ulosteisiin jatkuvasti. Liettuassa ei myöskään ole ollenkaan fenbendazoli matolääkettä, joka tehoaisi giardiaan. Tarhaoloissa pikatesti giardian testaamiseksi on ainoa mahdollinen tapa testata giardiaa, koska tarhan tiloissa koirien ulosteet sekaantuvat toisten koirien ulosteiden joukkoon ja ulostenäytteiden kerääminen olisi vaikeata.
Tärkeä osa vastuullisen rescueyhdistyksen toimintaa on myös koirien omistajien opastaminen testien tekemiseksi Suomen puolella. Monet taudit eivät näy testituloksissa heti tarttumisen jälkeen, joten koirien testaaminen Suomessa puoli vuotta maahantulon jälkeen on osa vastuullista koiran tuontia.
Tulokset 2023
Testasimme kaikki 424 kauttamme tullutta koiraa.
- anaplasmoosi (Anaplasma phagocytophilum): positiivisia 23 kpl / 5,42 % [2022: 0 %]
- babesioosi (Babesia canis, Babesia gibsoni): positiivisia 0 kpl / 0 % [2022: 0 %]
- borrelioosi (Borrielia burgdofteri): positiivisia 5 kpl / 1,18 % [2022: 0 %]
- ehrlichioosi (Ehrlichia canis): positiivisia 5 kpl / 1,18 % [2022: 0,21 %]
- sydänmato (Dirofilaria immitis): positiivisia 0 kpl / 0 % [2022: 0 %]
- ihomato (Dirofilaria repens): positiivisia 50 kpl / 11,79 % [2022: 5,27 %]
- leishmanioosi (Leishmania infantum) testattu pistokokein: positiivisia 0 kpl / 0 % [2022: 0 %]
Ihomadon ja sydänmadon levinneisyys Euroopassa.
Multiresistenssit bakteerit
Antibioottiresistenssi (multiresistenssi) tarkoittaa sitä, että bakteeri on vastustuskykyinen eli resistentti jollekin tietylle antibiootille ja näin ollen antibiootti ei mahdollisesti tehoa siihen. Bakteeri voi olla lääkeaineille resistentti joko luonnostaan tai hankitun ominaisuuden kautta. Liiallinen antibioottien käyttö on lisännyt resistenttien bakteerien esiintymistä ja niistä onkin tullut maailmanlaajuisesti kasvava ongelma sekä ihmisillä että eläimillä.
Yhteistyötarhoillamme vältetään turhaa ja ns. liiallista antibioottien käyttöä ja raa’an lihan hyödyntämistä ruokinnassa, jotta pystyisimme ainakin osittain vaikuttamaan resistenssin syntyyn.
Kauttamme tulleita koiria ei automaattisesti testata multiresistenttien bakteerien varalta, mutta teemme sitä varten seulontoja ja suosittelemme omistajia teettämään testit Suomessa kuukauden sisällä koiran tuonista. Mikäli koira testataan myöhemmin kuin ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen tulosta, ei ole enää varmuutta onko mahdollinen positiivinen tulos ollut lähtöisin Liettuasta vai Suomesta.
Testattu 24 kauttamme tullutta koiraa eli 16,67 % tuonnista (1 kk sisällä tuonnista).
- ESBL: positiivisia 1 kpl / 4,17 % [2022: 7,9 %]
- MRSP: positiivisia 3 kpl / 12,50 % [2022: 8,9 %]
- MRSA: positiivisia 0 kpl / 0 % [2022: 0 %]
- AmpC: positiivisia 0 kpl / 0 % [2022: 3 %]
