Kuulumisia tarhalta 13.12.2023
Viime viikonloppu oli minulle aivan erityisen jännittävä, ja täytyy sanoa, että yllätin paitsi muut, myös itseni korviani ja karvojani myöten. Nimittäin minut valittiin mukaan eläisuojelun ammattilaisille järjestettyyn seminaariin, jossa jokaiselle seminaariin osallistuvalle osoitettiin ”oma koira” ja koirakkona sitten osallistuimme päivän moninaisiin aktiviteetteihin. Osallistujina ammattilaisten lisäksi oli myös liettualaisia ihmisiä, jotka harkitsevat rescuekoiran adoptoimista. Ihmiseni sai teorian ja käytännön oppia siitä, miten työstää suhdetta kaltaiseeni tarhakoiraan. Koska minulla ei ole kokemusta ihmisistä, oli odotus, että monipäinen osallistujajoukko saisi pääni aivan pyörälle. Vielä mitä, katselin uteliaasti ja positiivista henkeä hehkuen, mutta toki hieman kainosti pitkän kuononi takaa ihmetellen, tätä uutta ja ihmeellistä maailmaa, jossa ihmiset ovat kilttejä, ja jossa puheensorina ja haukahdukset eivät olekkaan varoituksen merkkejä. Kuten videosta näkyy, olen utelias ja lempeä. Olemuksestani huokuu uteliaisuus tätä kaikkea uutta ja ihmeellistä kohtaan.
Tässä kommentti seminaarin, myös tämän Pet Rescue Finland yhdistyksen perustajalta käyttäytymisestäni tässä elämäni tilaisuudessa: ”Fokse yllätti meidät kaikki sillä, miten reippaasti ja avoimesti hän käyttäytyi elämänsä isoimmassa haasteessa, ajomatka Vilnaan ja koirankoulutuskurssi ihan vieraassa paikassa vieraiden ihmisten kanssa. Fokse oli koko tapahtuman ajan avoin ja utelias, vaikka tietenkin hieman pelokas. Foksen edistyminen Linksmosios Pedutes tarhalla on ollut huimaa ja voi vain kuvitella miten hieno koira hänestä tulee sitten kotioloissa.”
11.11.2023
Muistatteko vielä tarinan leskimiehestä, joka oli aivan neuvoton pihalla juoksentelevien noin 30 – 40 koiransa kanssa Biržain alueella? Samalla, kun leskimies maksoi tuhansia euroja sakkoja kunnalle koirista, jotka aiheuttivat ongelmia kylän asukkaille, keitti hän ison padallisen puuroa laumalleen, joka asui rämässä ladoissa, aitaamattomalla tontilla ympäri vuoden. Asuipa joku meistä myös traktorissa. Apua oli kuulemma pyydetty, mutta sitä ei oltu annettu. Oli nimittäin helpompikin vaihtoehto päästä meistä eroon kuin hidas loukutusoperaatio, pitkällinen sosiaalistamisvaihe ja adoptiot uusiin koteihin. ”Kuka meitä huolisi?”, kuului pahat puheet kylällä.
Mazas Draugasin tarha yhdessä suomalaisten vapaaehtoisten voimin päättivät kuitenkin antaa meille käytännössä luonnon armoilla eläneille koirille uuden mahdollisuuden. Varainkeruukampanja onnistui upeiden suomalaisten koiraihmisen ansiosta ja pian koirien loukuttaminen saattoi alkaa. Se vaati suunnitelmallisuutta. Ruokinta, siis se puuropadallinen, annettiin tästä edespäin ladon sisällä, jotta loukutus olisi mahdollista. Leskimies oli ihmeissään. Hänen saamansa apu oli ensimmäistä laatuaan!
Nyt lähes meidät kaikki arkajalat on viety eri koirasuojiin totuttelemaan ihmisen läsnäoloon. Minä pääsin melkeinpä lomakotiin rinnastettavaan Linksmosios Pedutes -koiratarhaan Klaipedaan merenrannan äärelle. Koiratarha on tehnyt upeaa työtä kanssani. Täällä koiratarhalla olenkin edistynyt sosialisoinnissa valtavasti. Minusta on sanottu, että olen yksi niistä sosialisoimattomista koirista, joka tottuu todella nopeasti uusiin asioihin.
Vaikka olen huomattavasti itsevarmempi kuin ennen, on minulla edelleen pelkoja, joiden kanssa uuden omistajani tulisi työskennellä. Esimerkiksi talutushihnan kiinnitys on minulle edelleen vaikea paikka. Tällöinkään en ole purrut, mutta kehonkieli kertoo jännityksestä. Pelko on kuitenkin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että olen elänyt käytännössä koko elämäni ilman ihmisen kosketusta.
Tarhalla ovat kuitenkin huomanneet, että vaikka olen vielä melko ihmisarka, ihminen on minulle kuitenkin tärkeä. Hoitajani arvelee, että saadessani aikaa totuttautua ihmiseeni rauhallisessa kotiympäristössä, voittaa uteliaisuus pelon. Pian saattaa tästä sivustaseuraajasta tulla todellinen kintereillä kulkija, siis sellainen, joka kulkee ihmisensä mukana joka paikkaan.
Vaikka olen melko arka ihmisille, olen kuin kala vedessä muiden koirien kanssa. Minussa on myös luonnetta. Peloistani ja vaatimattomasta käytöksestäni huolimatta olen melko kova tyttö, varsinkin muiden koirien kanssa. Vältän konfliktia, mutta osaan pitää tarvittaessa puoleni.
Koiratarhalla pyritään tekemään paras mahdollinen eteeni, mutta resurssien ollessa rajalliset edistyy kehitykseni kotiympäristöä merkittävästi hitaammin. Kodissa tai kotihoidossa kokeneiden ja rakastavien ihmisten ympäröimänä arkuuteni helpottaisi huomattavasti nopeammin. Hoitajani mukaan sovellun niin kaupunki- kuin maaseutuympäristöönkin. Katsohan video alla, jossa olen ensimmäistä kertaa kaupungissa tarhalle saapumisen jälkeen, mutta oletettavasti ensimmäistä kertaa koko elämässäni.
Uudessa kodissani perheessä olevien mahdollisten lasten tulisi olla jo hieman isompia ja ymmärtää, että minulla tulisi olla aina pääsy omaan rauhaan. Koirakaverin läsnäolo olisi hienoa, mutta toisen koiran tulisi olla itsevarma, jotta hän voisi toimia minulle rohkaisevana esimerkkinä.
Etsin kotia tai kotihoitopaikkaa suurisydämisen ja kokeneen koiraihmisen luota. Koska en ole saanut koskaan kunnon ravintoa, tulisi minun saada laadukasta ja ravintorikasta koiranruokaa, jotta lihaksistoni pääsisi kehittymään.
Olisiko siellä jossain äärimmäisen koirarakas ja kokenut ihminen, joka haluaisi ajalla ja rakkaudella tehdä tästä koiranelämästä, joka tähän asti on ollut pelkkää olemassaolon taistelua, vielä hyvän? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.